Argentiinan poliittinen epävarmuus on romahduttanut luottamuksen maan talouteen.
Argentiinan vaikea taloustilanne vaikuttaa vaikuttaa myös suomalaisten vientiyritysten mahdollisuuksiin Argentiinassa, kertoo Finnvera Maat ja markkinat -katsauksessaan.
Maa on kärsinyt korkeasta inflaatiosta sekä maan valuutan peson arvon romahduksesta. Viidessä vuodessa peson arvo suhteessa dollariin on romahtanut yli 85 prosenttia.
Argentiina alkoi noin neljä vuotta sitten jälleen avautua ulkomaisille investoinneille ja rahoitukselle. Finnveran mukaan maa tarjosi kiinnostavan kasvumarkkinan myös suomalaisille viejille, erityisesti energia- ja telealan yrityksille. Lisäksi potentiaalista kysyntää oli syntymässä infrastruktuurin kehittämisessä, kaivos- ja puunjalostusteollisuudessa sekä koulutusviennissä.
Markkinoilla ei ole ollut riittävästi kärsivällisyyttä odottaa Argentiinalle tarpeellisten taloutta tervehdyttävien talousuudistusten läpivientiä, arvioi Latinalaiseen Amerikkaan erikoistunut aluepäällikkö Mika Relander.
”Äskettäin pidetyssä presidentin esivaalissa vasemmistopopulistisen peronistipuolueen ehdokas Alberto Fernandez sai yllättävän selvän voiton hallitsevasta presidentti Mauricio Macrista, jonka suosio on sulanut talouden haasteiden jatkuessa. Markkinat reagoivat tähän voimakkaasti ja peson arvon puoliutui lyhyessä ajassa kiihdyttäen edelleen inflaatiota”, Relander kuvailee.
Argentiinan pelätään kääntyvän takaisin entiseen, suljetun ja populistisen politiikan suuntaan. Relanderin mukaan maa on aiemminkin aiheuttanut kansainvälisille sijoittajille luottotappioita ja sen velkoja on jouduttu useaan otteeseen uudelleenjärjestelemään.
Argentiinan vaikea taloustilanne ja valtion maksukyvyn heikkeneminen heijastuu ennemmin tai myöhemmin myös yrityksiin, kun valuuttapakoa yritetään hillitä kauppaa ja velanmaksua vaikeuttavien valuutansiirtorajoitusten avulla.
Finnvera seuraa maan tilannetta tarkasti, eikä toistaiseksi myönnä uusia pitkiä vientitakuita Argentiinaan suuntautuvaan vientiin.
”Argentiinan talouden normalisoitumiseen ladattiin paljon uskoa, vaikka tietynlainen poliittinen riski on koko ajan ollut olemassa. Vanhat synnit ovat olleet työläitä korjata ja kansainvälisten rahoittajien muisti pitkä”, Relander toteaa.
Nykyhallinto on tehnyt Relanderin mukaan pääosin oikeita asioita – mutta hitaasti.
”Jos hallinnon toteuttama uudistustahti olisi ollut nopeampi, siitä olisi voinut seurata yhtä lailla epävakautta ja ongelmia. Nyt esivaalien tulos laukaisi pelot ja sai ulkopuoliset rahoittajat kenties jopa ylireagoimaan tilanteeseen, jolloin lainahanat herkästi sulkeutuvat, eikä valuutansiirtorajoituksien asettaminen ainakaan paranna markkinoiden luottamusta uutta hallintoa odotellessa.”
Tilanteeseen ei näy Relanderin mukaan nopeaa ratkaisua. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään lokakuussa, ja jos vaali etenee toiselle kierrokselle, tulos selviää vasta marraskuun lopulla. Ainakin siihen saakka maan taloudessa eletään epävarmuudessa.
