Kapitalismia kritisoidaan maailmalla yhä ankarammin.
Kapitalismi on joutunut yhä laajemman kritiikin kohteeksi. Tuloerot esimerkiksi Yhdysvalloissa ovat kasvaneet. Yhdysvalloissa 400 eniten tienaavaa henkilöä tienaavat enemmän kuin alin puolikas, eli noin 150 miljoonaa yhdysvaltalaisista. Eikä kapitalismi näytä pystyvän ratkaisemaan yhä pahenevia ympäristöongelmia.
Arvovaltainen talouslehti Financial Times sai paljon huomiota syyskuussa julkaisemallaan yllättävällä julkilausumalla, jossa se esitti painokkaasti kritiikkiä kapitalismia kohtaan.
Kapitalistinen järjestelmä on peräti ”nollattava” ja rakennettava uudelleen, FT vaatii. Kapitalismi ei enää vain yksinkertaisesti toimi, koska se korostaa vain voittoja ja omistaja-arvon kasvattamista. Kapitalismi on julkistuksen mukaan johtanut eriarvoisuuden kasvuun, kilpailun vähenemiseen ja verokiertoon. Lisäksi suuryritysten veronkierto ja vallan kasvu uhkaavat Financial Timesin mukaan liberaalia demokratiaa.
Financial Timesin mukaan nykymaailmassa kapitalismin tulisi ottaa huomioon myös muita tavoitteita. Voiton tuottaminen pitäisi lehden mukaan liittää laajempiin yhteiskunnallisiin merkityksiin ja tavoitteisiin.
Globaali markkinatalous on kuitenkin nostanut satoja miljoonia ihmisiä köyhyydestä paremman elintason piiriin, muistuttaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies. Artikkelissaan Häkämies kuitenkin myöntää, että kapitalismi kaipaa uudistamista.
Häkämiehen mielestä muualta maailmasta kantautuva keskustelu kasvavista tuloeroista ja sosiaalisen nousun mahdottomuudesta tuntuu kuitenkin Suomessa vieraalta.
Nykyinen Sanna Marinin hallitus suosii Häkämiehen mielestä valtiojohtoisuutta yrittäjyyden ja valinnanvapauden kustannuksella. Se on Häkämiehen mielestä väärää politiikkaa.
”Meillä on vielä tehtävää siinä, että Suomessa ymmärretään ja hyväksytään markkinatalouden ja yritysten keskeinen rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin luojana. Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimmista maista, mutta se säilyy sellaisena vain yksityisen sektorin työpaikkojen kautta.”
Talouden ja työllisyyden edistäminen vaatii Häkämiehen mielestä viisaita päätöksiä.
”Suomen ikäsidonnaisten menojen kasvu vaatii huomattavasti nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja suurempaa talouskasvua. Julkisten menojen ja velan lisääminen johtaa joko veronkorotuksiin tai eläkemaksujen nostoon, ehkä molempiin.”
Suomi tarvitsee Häkämiehen mielestä markkinoiden avaamista ja kilpailun lisäämistä, mutta reiluilla säännöillä.
”Jos yhteiskunnan tai kuluttajien etu puoltaa esimerkiksi monopolialojen avaamista, monopolille ei ole perusteita. Valtion omistusta valtionyhtiöissä tulee myös hallitusti liudentaa, ja osa yhtiöiden myynnistä saaduista varoista tulee kohdentaa uuden kasvun tukemiseen, kuten tutkimukseen ja kehitykseen sekä liikenneverkkoihin.”
Uudistuvassa markkinataloudessa valtaa pitää Häkämiehen mielestä antaa kuluttajille. Hyvä esimerkki vastuullisesta kilpailun lisäämisestä oli hänen mukaansa vahvojen oluiden ja siidereiden myynnin salliminen vähittäismyynnissä. Terveyspelottelijoiden uhkakuvat alkoholin kulutuksen kasvusta eivät toteutuneet.
Suomessa on käyty kovaa keskustelua yksityisten yritysten roolista hoivapalveluissa. Nykyinen hallitus on voimakkaasti etukenossa julkisten palvelujen puolesta. Häkämiehen mielestä yksityistä sektoria tarvitaan terveys- ja hoivapalvelujen tuottamisessa, mutta näillä aloilla tarvitaan sääntöjä, joita tulee myös valvoa.
Entäpä sitten se ilmastonmuutos?
Työ ilmastonmuutosta vastaan vaatii yli sadan biljoonan euron investoinnit puhtaampaan teknologiaan vuoteen 2050 mennessä. Häkämiehen mielestä valtiot eivät pysty investoimaan tarkoitukseen tuollaisia summia, joten markkinavoimat tulee valjastaa reiluilla säännöillä mukaan.
”Suomi ei kaipaa lisää valtiojohtoisuutta, vaan markkinataloutta reiluilla säännöillä. Tehokas markkinatalous lunastaa paikkansa, kun sen hedelmät hyödyttävät koko yhteiskuntaa”, Häkäniemi toteaa.
