Viherpesu eli pinnallinen ympäristöystävällisyys pesiytynyt yritysautoiluun, paljastuu tuoreesta selvityksestä.
Viherpesulla tarkoitetaan pinnallista ympäristöystävällisyyttä, joka ei ulotu mainontaa tai retoriikkaa syvemmälle. Termi tulee englanninkielisestä ilmauksesta whitewash, joka tarkoittaa ”virheiden peittämistä tai salaamista”.
Autoalan konsultti- ja hallinnointiyritys Fleet Innovationin tekemän selvityksen ja käytännön testien mukaan autoja markkinoidaan ja myydään viherpesulla ja vääristyneellä tiedolla. Myös terminologia on paikoin vaikeaa ja jopa harhaanjohtavaa.
Kuluttajan luottaessa yleisesti ottaen Suomen korkeatasoiseen kuluttajansuojaan ja markkinointiviestintään, autoalalla on mainonta ja totuus karanneet kauas toisistaan.
Markkinointi vaikuttaa jo vahvasti käyttäjien kulutustottumuksiin. Fleet Innovationin asiakaskuntaansa tekemän kyselyn mukaan vuoden 2020 yritysautoilua ohjaavaksi trendiksi on noussut ekologisuus ja uusi tekniikka. Auton brändin merkitys on hiipunut, kun jopa 70 prosenttia yritysautoilijoista valitsee ensiksi käyttövoiman ja sitten vasta merkin.
Sähkökantamaa liioitellaan räikeästi
Esimerkkinä Fleet Innovationin toimitusjohtaja Sakari Viitanen nostaa uusien hybridi- ja kaasuautojen markkinointitavan, jossa näiden autojen hankkimista kutsutaan ”ekoteoksi”. Kymmenien testien pohjalta Fleet Innovationissa on todettu, että hybridiauton sähkökantama harvoin pitää paikkaansa – se voi jäädä jopa 50 prosentin tasolle mainostetusta.
Kaasuautoille on tarjolla myös varsin epäekologista maakaasua, joten kaasuauton ekologisuus riippuu siitä, käyttääkö autoilija biokaasua vai maakaasua. Lisäksi esimerkiksi sähköinfran rakentaminen parkkipaikalle on luonnonvaroja kuluttavaa toimintaa.
”Ekologisuus on myyntivaltti ja se näkyy nyt markkinoinnissa, viherpesu on pesiytynyt autoiluun ja autoalan markkinointiin”, Viitanen tiivistää.
Fleet Innovationin kokemuksen ja testien mukaan on myös olemassa erinomaisia uuden tekniikan autoja ja aidosti ekologisia valintoja. Ekologisuus toteutuu kuitenkin vain, mikäli tekniikkaa käytetään suunnitellusti.
Autoverotus kaipaa muutosta
Vaikka verotus ohjaakin vähäpäästöisten ja varsinkin ladattavien sähköautojen hankintaan, väärässä tilanteessa ja käytössä auton kulutus ja päästöt voivat olla huomattavasti suurempia kuin perinteisessä polttomoottorissa.
Viitasen mielestä auton hankinnan verotuksesta tulisikin siirtyä vahvasti käytön verottamiseen, jolloin verotus ja ekologisuus menisivät rinnakkain.
Yrityksiä Viitanen kannustaa aktiiviseen autopolitiikan käytänteiden tarkasteluun. On tärkeää pitää autoilun käyttäjäopastus, hankintapolitiikat, kustannukset sekä yrityksen arvot linjassa. Tänä päivänä se edellyttää vuosittaista tarkastelua, koska tekninen ja kustannuksellinen kehitys on niin vauhdikasta.
Viitasen mielestä ei olekaan viisasta yksisilmäisesti puhua autokannan uusimisesta ja sähköistämisestä, koska suurten etäisyyksien Suomi ei ole vielä siihen valmis. Fleet Innovation on aloittanut Compensate-säätiön kanssa yhteistyön, jonka myötä autoilun haitat on kompensoitavissa litraperusteiseen laskelmaan perustuen asiakkaan näin toivoessa. Fleet Innovation tekee tarvittavat haittalaskelmat ja Compensate-säätiö tekee konkreettisen kompensointisuoritteen.
Lisäksi autoilijat voivat itse vaikuttaa autoilun kokonaishaittaan arkisella toiminnallaan. Esimerkiksi sähköinfran rakentamisen haittoja minimoidakseen käyttäjien tulisi huomioida, että parkkiruutu on ennen kaikkea latauspaikka, eikä parkkipaikka. Näin latausinvestoinnista saadaan maksimaalinen hyöty kaikille.
Tutkimus on luettavissa täältä.
