Toimituksen blogi

Ammattiliittojen verovapaus maksaa veronmaksajille yli 500 miljoonaa vuodessa

Ammattiliittojen verovähennysoikeus on ainutlaatuinen etu.  Osinkojen verovapaudesta sen sijaan nauttivat lähes kaikki – paitsi piensijoittajat. 

Valtiovalta tukee ammattiliittoja enemmän kuin ehkä mitään muuta yhteiskunnan sektoria. 

Taloustieteen professori Matti Viren on laskenut, että pelkästään jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta koituu muille veronmaksajille 500 miljoonan euron vuosittainen lasku.

Lisäksi liitot nauttivat pääomatulojen verovapaudesta. Ammattiliittojen verohyödyn tarkkaa määrää kukaan ei tiedä, koska yleishyödyllisten yhteisöjen ei tarvitse julkaista tase- ja tulostietojaan. Virenin arvion mukaan summa kuitenkin lasketaan kymmenissä miljoonissa.  

Ammattiliitot saivat jo pelkästä Kojamon pörssilistautumisesta yhteensä satojen miljoonien eurojen sijoitustulot verottomana, koska ne ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä.Verovapaus kohdistuu myös osinkoihin. Koronakeväästä huolimatta Kojamo maksaa 

84 miljoonan euron osingot, eli enemmän kuin vuotta aiemmin. 

Suurimmat osingonsaajat ovat Ilmarinen ja Varma ja kymmenen ammattiliittoa. Ne kaikki saavat osinkonsa verovapaana.

Lue myös: Bitcoin osana sijoitussalkkua

Ammattiliitot eivät suinkaan ole ainoa osinkoverosta vapautettu ryhmä.

Kaikki keskeiset toimijat saavat osinkonsa verovapaasti 

Suomessa luonnollisen henkilön saamien osinkojen verotus on erilainen sen mukaan, onko osingot saatu julkisesti noteeratusta pörssiyhtiöstä vai listaamattomasta yhtiöstä.

Tavallisen osakesäästäjän saama osinko on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Vuonna 2019 pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia. Kuitenkin jos osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä verovuonna on suurempi kuin 30 000 euroa, on pääomatulon veroprosentti 34.

Pörssiyhtiöiden osingoista menee pääomaveroja siis joko 25,5 tai 28,9 prosenttia.

Nuo veroprosentit koskevat kuitenkin vain tavallista piensijoittajaa. Pörssiyhtiöihin sijoittava piensijoittaja on nimittäin osinkoverotuksen väliinputoaja.

Sijoitusrahastot, julkisyhteisöt, eläkeyhtiöt, ammattiyhdistykset ja yleishyödylliset säätiöt ovat vapautettuja pörssiyhtiöiden osinkojen pääomaverosta. Kaiken lisäksi ”kymppikerholaiset”, siis listaamattomat yritykset, jotka omistavat pörssiyhtiöistä vähintään 10 prosenttia, saavat osingot verotta. Vasta kun sijoitusyhtiö maksaa omistajilleen osinkoja, tulevat verot maksuun.

Silloinkin verokohtelu on kevyempi kuin piensijoittajalla. 

Näin kymmenen prosentin sääntö toimii

Listaamattomat yritykset, jotka omistavat pörssiyhtiöistä vähintään kymmenen prosenttia, saavat osingot verotta. Vasta kun sijoitusyhtiö maksaa omistajilleen osinkoja, tulevat verot maksuun.

Tämä kuulostaa ja onkin epäreilua. Asialle on kuitenkaan hankala tehdä mitään. 

Kymmenen prosentin omistusosuudella syntyy emo-tytäryhtiösuhde ja EU-direktiivin mukaisesti kaksinkertaista verotusta ei saa tässä tilanteessa muodostua. 

Ongelmaksi muodostuu myös listattujen ja listaamattomien yritysten erilainen verokohtelu. 

Listaamattomista yhtiöistä nostettujen osinkojen vero saattaa olla vain 7,5 prosenttia, mikäli yhtiöllä on riittävästi nettovarallisuutta ja maksettavat osingot ovat enintään 150 000 euroa. 

Osinkoverojärjestelmä maksaa suomalaiselle piensijoittajalle 410 euroa ja mahdollisesti jopa enemmän  

Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius on tehnyt mielenkiintoisen laskuharjoituksen ja ajatusleikin.

Hänen laskelmiensa mukaan pörssiyhtiöihin sijoittava piensijoittaja maksaisi osingoistaan pääomaveroa vaivaiset kolmen prosenttia, mikäli kaikki nyt osinkonsa verovapaasti saavat tahot joutuisivat maksamaan myös tuon kolmen prosentin veron. Kyseessä olisi siis veroneutraali osinkoverotuksen malli, jossa kaikki maksavat yhtä paljon osinkoveroa.

Vuoden 2015 luvuilla ero kolmen ja 25,5 prosentin välillä tarkoittaa sitä, että vuotava veropohja maksaa keskimääräiselle osinkosijoittajalle 410 euroa joka vuosi.Todellisuudessa osalla sijoittajista pääomatulot ovat kuitenkin yli 30 000 euroa, jolloin veroa maksetaan korkeamman veroprosentin mukaan. 

Tältä osin laskelman 410 euroa osinkosijoittajaa kohti on siis laskettu alakanttiin ja todellisuudessa menetetty summa on suurempi. 

Piensijoittajan kannalta on harmillista, että järjestelmää on vaikeaa muuttaa. Euroopan unionin emo- ja tytäryhtiöitä koskeva direktiivi käytännössä estää Rothoviuksen kolmen prosentin mallin toteutuksen sellaisenaan. 

Sen sijaan ammattiliittojen osinkoverovapaus pystyttäisiin poistamaan. Tosin tämäkin edistysaskel olisi poliittisesti vähintäänkin vaikeasti toteutettavissa.  

LUE MYÖS TÄMÄ

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Avatar

    Petri Paimander

    9.5.2020 at 22:47

    Jälleee kerran artikkeli, jossa unohdetaan mainita että täsmälleen sama verovapaus koskee myös työnantajaliittoja. Pääasiassa ne ovat toki selkeästi työntekijäliittoja köyhempiä, mutta Suomen sijoitusvarakkain työmarkkinajärjestö on itse asiassa Teknologiateollisuus ry.

    Olen jo kauan sitten lakannut uskomasta, että kyseessä olisi lapsus. Ei – tämä on vahvasti masinoitu kampanja jonka perimmäisenä tarkoituksena on hiljalleen syödä suomalaisen työntekijän oikeudet atlantintakaiselle tasolle (no rights).

  2. Avatar

    Jussi Komulainen

    14.5.2020 at 15:53

    Enpä tiennyt, että ammattiliitoilla on noin paljon erilaisia oikeuksia veronvähennyksiin. 500 miljoonaa euroa vuosittain on Suomen kokoisessa maassa aika hurja summa.

    “Yleishyödyllisten yhteisöjen ei tarvitse julkaista tase- ja tulostietojaan”

    Luulisi, että läpinäkyvyys tällaisissa asioissa parantaisi liittojen luottamusta. Voihan jokainen yritys halutessaan julkaista vapaaehtoisesti tietoja, vaikkei tietojen julkaiseminen lain mukaan pakollista olekaan.

    Yleltä löytyi muutaman vuoden vanha uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-9691412

    Uutisessa sanotaan seuraavasti: “Verovapaat sijoitustuotot paisuttavat vuodesta toiseen ammattiliittojen varallisuutta.”

    Ei toki tiedä, kuinka paljon liittojen rahat hupenevat tänä vuonna koronakriisin seurauksena…

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2020 Salkkumedia Oy

Ylös