Sähkön siirtohintojen kova nousu on jatkunut vuoden 2016 tasokorotuksen jälkeenkin.
Sähkön siirtohintojen kova nousu on jatkunut vuoden 2016 tasokorotuksen jälkeenkin.
Keskustelu sähkönsiirtohinnoista on kuluttajan kannalta todella tähdellistä, koska kyse on välttämättömyyshyödykkeestä luonnollisen monopolin tuottamana. Sähkönsiirtoyhtiöt ovat Suomessa alueellisia monopoleja ja isoimmat niistä ovat Caruna ja Elenia.
Tarinan tausta on se, että Fortum myi sähköverkkonsa pääasiassa ulkomaisille infrastruktuurisijoittajille loppuvuonna 2013 kovaan hintaan. Vain vähän aiemmin samana vuonna eduskunta sääti lait, joiden myötä sähkönsiirtoyhtiöt ovat velvollisia ja saavat toisaalta melko vapaat kädet investoida verkkoihinsa ja ottaa (kasvavalle) pääomalleen kovaa 6,6-6,9 prosentin tuottoa.
Se on todella kova tuotto hyvin varmalle sijoitukselle nollakorkoympäristössä. Varman ja vakaan sijoituksesta tekee kilpailun puuttuminen. Juuri siksi isot infrastruktuurisijoittajat ja eläkeyhtiöt hamuavat näitä omistukseensa joko suoraan tai rahastojen kautta, pois julkisesta omistuksesta.
Vielä erikoisempaa on se, että kuluttajat ovat maksaneet ilmeisesti 300-500 miljoonaa euroa liikaa sähkön siirrosta vuonna 2018. Väite perustuu Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) strategisen rahoituksen professori Mikael Collanin arvioon siitä, että siirtoyhtiöiden taseisiin oli sitoutunut pääomaa 8 miljardia euroa, mutta enimmäistuoton laskennassa käytetään kuvitteellista niin sanottua nykykäyttöarvolukua, joka nosti pääoman 15,2 miljardiin. (Kauppalehti 17.4.2020)
Energiavirasto julkaisi oman näkemyksensä tähän keskusteluun 11.5.2020.
Sillisalaatti
Suomen oloissa tilanteelle lyö leimaa suurimman verkkoyhtiön Carunan todella massiiviset sähkönsiirtohintojen tasokorotukset maaliskuusta 2016 lukien sekä kova investointitahti. Selvitin Caruna Oy:n (muu kuin Caruna Espoo) hinnan korotusta Kauppalehden jutussa 5.2.2016:
Keskimääräiseksi verollisen siirtolaskun korotuksekseen Caruna Oy ilmoitti 27 prosenttia. Todellisuudessa siirtohinnan korotukset ilman veroja ovat tyypillisesti 30-40 prosenttia.
Caruna myönsi perusmaksuihinsa väliaikainen alennuksen 28.2.2017 saakka, minkä myötä korotukset tulivat voimaan täydellä teholla vuoden viiveellä alun perin suunnitellusta – ollen silti isoja jo 1.3.2016 lukien.
Tämän jälkeen Caruna Oy on ilmoittanut 6,5 prosentin hinnan korotuksesta 1.7.2018 lähtien ja edelleen 3,9 prosentin hinnan korotuksesta 1.11.2019 lähtien. Luvut ovat keskimääräisiä sähkövero mukaan lukien.
Jälkimmäisen 3,9 prosentin korotuksen ”vaikutus verottomiin yksikköhintoihin on keskimäärin 5,0 prosenttia”. (tiedote 17.9.2019)
Edellä kuvatut vuosien 2018 ja 2019 korotukset löytyvät Carunan kotisivuilta kohdasta: Tietoa meistä -> Uutishuone -> Kaikki tiedotteet. Tämän jälkeen aktivoidaan täpät ”Artikkelit”, ”Mediatiedotteet” ja ”Uutiset” sekä alempaa Aihe-valikosta ”Hinnat”.
Sähkönsiirtohintojen kehityksen selvittäminen on sillisalaatti, joka on analyytikkotaustan omaavallekin vaikeaa – vaikka kaiken pitäisi olla näin keskeisessä monopolialan välttämättömyyshyödykkeessä todella selkeää.
Caruna versus kuluttajahinnat
Inflaatio eli kuluttajahintojen keskimääräinen muutos on vertailukelpoinen mittari sähkönsiirron tyyppiselle välttämättömyyshyödykkeelle.
Katsotaan ensiksi Suomen suurimman sähkönjakelijan Carunan siirtohinnan kehitys tiedotteiden ja aiemman selvittelyn pohjalta. Jos Caruna Oy:n hinnan korotukseksi (ennen sähköveroa) arvioidaan keskimäärin 35 % keväällä 2016 (täysimääräisesti voimaan keväällä 2017) ja edelleen 8 % kesällä 2018 (olettaen, että korotus ilman veroja on n. neljänneksen korkeampi kuin verojen kanssa kuten 2019) ja edelleen 5 % korotus marraskuusta 2019 alkaen, kokonaiskorotus noin neljän vuoden jaksolla on: (1,35 x 1,08 x 1,05) – 1 = 0,53 = 53 prosenttia.
Vuositasolle muutettuna tämä tekee 11 prosenttia. Edellä on oletettu, että Caruna on tiedottanut joko tiedotteissaan tai uutisissaan hinnankorotuksistaan viime vuosina.
Samaan aikaan kuluttajahinnat kehittyivät Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopusta vuoden 2019 loppuun 3,7 prosenttia, vuositasolle muunnettuna 0,9 prosenttia.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
🔸🔸
Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa Henrin yhä saatavilla oleva sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus, tai molemmat pakettina täältä.
Syötä ALE-koodiksi ”Salkunrakentaja2020” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e tai pakettihinta 45 e, ei muita kuluja.
🔸🔸
Alan vertailutieto jämähti marraskuulle
Selvitin helmikuussa 2019 Kauppalehden jutussa siirtohintojen kehitystä koko alalla 2009-2019:
Energiaviraston tilaston perusteella kerros- ja pientalojen sähkönsiirtohinnat ilman sähköveroa ovat paisuneet helmikuusta 2009 helmikuuhun 2019 keskimäärin jopa 58-73 prosenttia (vastaa 4,7-5,6 %/v). Nousu tätä edellisellä 10-vuotisjaksolla 1999-2009 oli maltillisesti 10-15 prosenttia (1,0-1,4 %/v).
Nyt tämä sama tilasto on jämähtänyt marraskuuhun 2019, josta viimeisin tieto on peräisin. Energiaviraston sivuilta saa käsityksen, että uuden hintatietojärjestelmän tietojen olisi pitänyt päivittyä huhtikuusta 2020 lukien:
Alla oleviin dokumentteihin on koottu Energiavirastojen keräämistä sähkön hintatilasoista keskeisimmät tiedot (11/2019) asti.
Huom! Uuden hintatietojärjestelmän käyttöönoton johdosta uusitaan myös tilastoraportointipalvelu. Tästä johtuen tilastojen päivityksessä tulee olemaan katkos ja viimeisimmät tiedot eivät ole hetkellisesti saatavilla. Tämän hetkisen aikataulun mukaan hintatietojen julkaisun on tarkoitus käynnistyä uudelleen huhtikuussa.
Niin tai näin, kerros- ja pientalojen sähkönsiirtohinnat (snt/kWh) nousivat helmikuusta 2019 marraskuuhun 2019 keskimäärin 3,5-4,4 prosenttia riippuen huoneistotyypistä ja lämmitystavasta. Muutokset on laskettu koko maan painotetusta keskiarvosta ennen sähköveroa. Vuositasolle muunnettuna kehitys tarkoittaa 4,7-5,9 prosentin korotusta.
Inflaatio vuonna 2019 oli 1,0 prosenttia ja kesäkuuhun 2020 tultaessa vuosi-inflaatio vastaavasti 0,0 prosenttia.
Toisin sanoen sähkönsiirtohinnat nousivat todella voimakkaasti yhä vuonna 2019.
Vastaavasti koko alan siirtohintakehitys kerros- ja pientaloissa vuosina 2016-2019 oli keskimäärin 29-40 prosenttia eli noin 8 prosenttia vuodessa.
🔸🔸
Teeman toinen osa on julkaistu SalkunRakentajassa 3.8.2020.
Sijoituskirjojen tilaukset ALE-koodilla ”Salkunrakentaja2020” täältä.
Energiavirasto ei auta kuluttajaa missään, Carunan toimia ei missään välissä kyseenalaisteta. Laillistettu ryöstö on hyväksyttyä. Kokoomuksen johdolla Suomea myytiin sijoittajille. Täysin epäisänmaallista toimintaa. Parannusta ei ole tulossa, lässytetään niitä näitä mutta ei tekoja ei tule. Vaalien lähestyessä kirjoitella ja puhutaan, ilman aikomustakaan tehdä asialle mitään.
Kansa vaati sähköntoimitusvarmuutta ja Rinne, Haavisto ja Katainen vastasivat haluun säätämällä lain investointivelvoitteesta. Toki verkko oli jo muutenkin elinkaaren päässä.
Työntekijät ovat selkä hiessä rakentaneet verkkoa. Palkat ja sivukulut kuten eläkemaksut aktivoitu taseeseen ja nyt niitä pitäisi alkaa sitten maksamaan takaisin. Se sitten kansaa harmittaa.
Poliitikoilla ei ole helppo paikka johtaa kansaa joka ei ymmärrä että verkkoa rakentavalle pitää maksaa palkka ja sivukuluina osuus niin työttömille kuin eläkeläisillekin. Ja se on oleellista. Kun ymmärtää, että työntekijät haluavat työstä palkan, työttömät korvauksensa ja eläkeläiset eläkkeensä niin siirtomaksujen korotus on helppo ymmärtää.