Yrityksen elinkaari kuulostaa tylsältä ja turhalta detaljilta, mutta sillä on suuri merkitys osakesalkun tuotoille.
Ihmisten tapaan myös yrityksillä on elinkaari: syntymä, elämä, kuolema.
Start-up vaiheessa tarina on oikeastaan kaikki mitä on. Suurin osa tarinoista epäonnistuu.
Pieni osa kuitenkin selviää ja niistä tulee nuoria kasvuyrityksiä.
Kovan kasvun jälkeen seuraa hitaampaa, kypsää kasvua, jonka kautta siirrytään kypsiin ja vakaisiin markkinoihin. Lopulta yrityksestä tulee taantuva.
Sijoittajalle tämän yrityksen elinkaarimallin pohtimisesta on paljon hyötyä.
Ilman näyttöä riski on suuri
Elinkaarimallista tiedetään, että suurin osa alkuvaiheen yrityksistä epäonnistuu. Koska listaamattomiinkin yrityksiin on nykyään aika helppo sijoittaa, on tämä hyvä tietää.
Tarina voi kuulostaa todella hyvältä. Kun sijoittajalle on tarjolla kehitteillä oleva tuote, suuri mahdollisuus ja lupaavat markkinat, on kuitenkin hyvä tiedostaa, että valitettavasti todennäköisin lopputulema on epäonnistuminen.
Syitä voi olla useita. Tuotetta ei saadakaan kehitettyä. Tuote tulee markkinoille liian aikaisin, se on liian eksoottinen, eikä sitä haluta ostaa. Tuote on hyvä, mutta siihen ei luoteta, tai tuote osataan kehittää, mutta sitä ei osata myydä.
Näyttöjen merkitys on suuri ja niistä kannattaa maksaa
Alussa yrityksellä on pelkkä tarina, mutta jossain vaiheessa pelkkä tarina ei enää riitä. Sijoittajat haluavat nähdä tuloksia. Jos nyt ei vielä tulosta, niin ainakin liikevaihtoa ja voimakasta liikevaihdon kasvua.
Tämä voi olla ihan konkreettista, kuten alla näkyy.
Hyvä globaaliin johtopositioon tähtäävä tarina yhdistettynä koviin näyttöihin on arvokasta. Tämän kun yhdistää siihen, että voimakas kasvu syö aina tulosta niin saadaan hurjilla P/E-kertoimilla varustettuja yrityksiä.
Vaikutusta voimistaa se, ettei meiltä Suomesta eikä oikeastaan Euroopastakaan juuri löydy kovan luokan kasvuyrityksiä. Siis niitä seuraavia FAANG-luokan yrityksiä.
Skriinerit eivät huomioi elinkaarta
Jotkut sijoittajat lähtevät liikkeelle tunnuslukuihin perustuvista seulontamenetelmistä.
Miksi ostaa tuo yritys, kun saan tämän yrityksen sanalta toimialalta alempaan P/E-lukuun eli alempaan hintaan? Miksi tyytyä kolmen prosentin osinkotuottoon, kun tarjolla on seitsemän prosentin osinkotuottoa?
Seulontamenetelmissä ei ole mitään vikaa, mutta on hyvä huomioida mitä niitä käyttämällä saa. Tulospohjaiseen hintaan perustuva seulonta antaa kypsiä yrityksiä, koska kasvu syö tulosta. Korkea osinkotuotto puolestaan kertoo siitä, että yrityksellä on jo ikää ja sitä kautta vähän investointimahdollisuuksia.
Elinkaari vaikuttaa arvonmääritykseen
Mitä aiemmassa vaiheessa yritys on, sitä suurempi merkitys on tarinalla. Alkuvaiheen kasvuyrityksen mittaaminen pelkkiin diskontattuihin kassavirtoihin perustuen ei onnistu, koska numeroista ei ole tietoa.
Jos tätä ”pelkkä diskontatun kassavirran malli ei sovi tähän tilanteeseen”-ajatusta ei hyväksy, voi seurauksena olla keskittyminen kypsiin ja taantuviin yrityksiin. Kasvuvaiheessa olevien yritysten jättäminen salkun ulkopuolelle voi tulla kalliiksi.
Toisaalta kypsän yrityksen arvioiminen tarinaan pohjaten ei ole uskottavaa. Vuodesta toiseen vakaana pysyneet numerot kertovat omaa tarinaansa yrityksen kasvupotentiaalista.
Kannattaa kysyä itseltään huomioiko yrityksen strategia elinkaaren vaiheen?
Kun yritys pääsee kypsään ikään muuttuvat prioriteetit. Investointimahdollisuuksia ei ole yhtä paljon tarjolla ja kasvu pysähtyy. Kannattavuus, markkinaosuuden puolustaminen ja lypsylehmän lypsäminen ovat nyt tärkeimpiä asioita.
Sivun voi kääntää, mutta kirjaa ei voi kirjoittaa uusiksi. On aika siirtyä elonkorjuun aikaan.
Kun tarjolla on 35 prosentin tuottoa tarjoava investointikohde, ei ole niin tarkkaa mitä yritys omasta pääomastaan maksaa. Mutta kun investointimahdollisuudet ovat vähissä on oman pääoman kustannuksella jo huomattavasti isompi merkitys.
Alkuvaiheen yritykset tarvitsevat innovaation voimaa, mutta kypsässä vaiheessa tehostamistoimilla suurempi merkitys. Strategia on erilainen ja sen mukana myös yritysjohdolta vaaditaan erilaista otetta ja todennäköisesti uusi toimitusjohtaja.
Kasvuvaiheessa olevan yrityksen ei kannata maksaa osinkoa, vaan investoida. Loppuvaiheen yrityksen ei kannata investoida, vaan lypsää lehmää.
Yritysten elinkaari muistuttaa ihmistä siinäkin mielessä, että kukaan ei halua vanheta ja siinäkin mielessä, että keski-ikäinen tuskin voittaa korkeushypyn maailmanmestaruutta.
Yrityksen strategiaa läpikäydessä kannattaakin kysyä itseltään onko yritys, nimenomaan ikäänsä nähden, tekemässä oikeita asioita.
