Suomen talouden taantuma jää tämänhetkisten tietojen perusteella kuluvana vuonna pienemmäksi kuin aiemmin pelättiin, Suomen Pankki kertoo. Keskuspankki ennustaa Suomen talouden supistuvan 4,7 prosenttia vuonna 2020. Talous kasvaa 2,7 prosenttia vuonna 2021 ja 2,4 prosenttia vuonna 2022.
Talouden kehitys ei toistaiseksi ole ollut Suomen Pankin mukaan koronapandemian aikana yhtä heikkoa kuin monessa muussa maassa, mutta taantuma on kuitenkin syvä myös Suomessa. Talous toipuu hitaasti, koska koronavirus leviää edelleen maailmalla ja luo yhä epävarmuutta tulevasta talouskehityksestä. Epävarmuus pysyy suurena niin maailmantaloudessa kuin kotimaassakin ja jarruttaa kotitalouksien kulutuksen ja yritysten investointien kasvua.
Työllisyys uhkaa heiketä kuitenkin pitkäaikaisesti. Koronapandemia heikensi työmarkkinoita keväällä poikkeuksellisen rajusti, ja työllisten määrä oli maalis-heinäkuussa keskimäärin noin 60 000 henkilöä pienempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.
Tähän mennessä pahin talouden syöksy on onnistuttu välttämään niin USA:ssa, euroalueella kuin Suomessakin keskuspankkien ja valtioiden massiivisilla elvytystoimilla. Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pääsi 21. heinäkuuta sopuun EU:n elpymispaketista. Sen tarkoituksena on vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista. EU:n elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymisvälineen.
Jatkossa joudutaan jännittämään, kuinka pysyviä negatiivisia vaikutuksia koronashokilla on ja kuinka paljon taantuma pitkittyy.
Jos koronataantuma pitkittyy ja muuttuu talousfundamenteista lähtöisin olevasta enemmän odotuksiin painottuvaksi, mittava elvytys ei olisi paras lääke, varoittaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen.
Jos näin tapahtuu, ei elvytys riitä, vaan tarvitaan rakenneuudistuksia.
”Etenkin jos huonoihin odotuksiin yhdistetään vielä voimakas ikääntyminen, häviää elvytyksestä teho. Odotuksista lähtöisin oleva taantuma selätetään sen sijaan parhaiten rakenteellisilla uudistuksilla”, Pakarinen toteaa blogissaan.
Suomen lähtökohdat eivät ole mairittelevia, Pakarinen toteaa.
”Investoinnit tulevaan ovat vähäisiä, tuottavuuden kasvu on hidasta, kilpailukyyssä riittää parantamista, väestö ikääntyy ja julkisen talouden ongelmat kärjistyvät toden teolla 2020-luvulla.”
Jotta Suomi pääsee jälleen jaloilleen ja talouden rattaat pyörimään, tarvitaan ekonomistin mielestä uskottavat poliittiset päätökset, joilla vahvistetaan talouden toimijoiden luottamusta toimintaympäristöön ja vältetään pessimististen odotusten kierre.
”Heikommat odotukset syövät tehokkaasti investointihalukkuutta, joka heikentää suoraan talouden tulevaisuuden kasvupotentiaalia. Parasta olisi, jos päätöksentekijät pystyisivät luomaan uskottavan ja ennakoitavan pitkän aikavälin näkymän samaan aikaan, kun rakenteellisia uudistuksia viedään ripeästi eteenpäin.”
Mikäli rakenneuudistuksissa ei Suomessa onnistuta, vaarana on, että koronan tuoma äkkipysäys muuttuu odotusten heikentymiseksi ja edessä on taas menetetty vuosikymmen.
”Hallituksen budjettiriihi oli hyvä tilaisuus tehdä näitä päätöksiä, mutta valitettavan vajaaksi jäi. Työllisyyden suhteen olisi tarvittu kunnianhimoisempia tavoitteita ja vaikuttavampia keinoja sekä niitä julkistaloutta vahvistavia uudistuksia”, Pakarinen toteaa.
