Minulle on opetettu että data on arvokasta, mutta korkealaatuisen datan lähde on sitäkin arvokkaampi. En siis tähän linkkaa suoraan käyttämääni aineistoa, mutta löydät ne suhteellisen helposti.
Amerikan kauppaministeriön mukaan: ”Best prospects for U.S. made medical equipment are in electronic medical records (EMR), X-ray equipment, patient monitoring systems, mini-invasive surgery, video endoscopes, digital image processing, orthopedic equipment and picture archiving.”
Suom: Amerikkalaisten lääketieteen teknologian yritysten suurimmat mahdollisuudet Suomen markkinoilla löytyvät potilastietojärjestelmistä (PTJ), röntgen laitteista, potilasvalvontajärjestelmistä, mini-invasiivisesta kirurgiasta, video endoskoopeista, digitaalisesta kuvankäsittelystä ja -prosessoinnista, ortopedisistä laitteista ja kuvan arkistoinnista.
Mitä lääketieteen teknologia siis oikeastaan on?
Näkökulmasta riippuen kyseessä on joko Suomen suurin mahdollisuus tai suurin häpeä: Jo 90-luvulla tiesimme että ”hyvinvointiklusteri” (eli hyvinvointi-alan eri sektorit verkostoituneina) oli suurin toivomme väestörakenteen muutoksessa: Tarvitsisimme uusia teknologioita, joilla nostamme potilastyön tuottavuutta.
On erikseen mainittava, että lääketieteen teknologia on lääkärin kokemuksen lisäksi ainoa asia joka voi edes teoriassa nostaa potilastyön tuottavuutta. Helpot hallintohimmelit on kokeiltu ja tässä ollaan.
Yhden Nokia-mahalaskun ja globaalin finanssikriisin jälkeen havahdumme ruususen unistamme ja huomaamme, että Yhdysvaltain Kauppaministeriö on laatinut seikkaperäisen markkinavaltaus-suunnitelman, jonka avulla yrityksiä työnnetään valtaamaan Suomen hätää-kärsimässä olevaa markkinaa.
Uudestaan: Mikä se siis on?
”Typically, the purpose of a medical device is not achieved by pharmacological, immunological, or metabolic means.” – SelectUSA.gov[1]
Lääketieteen teknologia on siis lääketieteessä käytettävää teknologiaa, joka EI ole pääasiassa farmalogoista, immunologista tai metabolista interventiota.
Yksinkertaistaen: Laitteet, implantit ja ohjelmistot.
Ala työllistää Yhdysvalloissa – eli noin 329 miljoonan väestössä – 2 miljoonaa ihmistä (SelectUSA.gov 2018). Euroopassa sama suhdeluku on 675,000 ja 446 miljoonaa (MedTech Europe 2018). Euroopassa on siis noin 2,036,246 ihmisen vaje alalla, joka Suomen Työ- ja Elinkeino Ministeriön mukaan oli strateginen ala jolla väestörakenteen kehitykseen voidaan varautua (TEM, 1997 [2])
Suomen kokoisessa maassa pitäisi siis olla noin 30,000 työpaikkaa. Niitä on noin 1500 ja koko Pohjoismaissa >5 työllistävät lääketieteen teknologian yrityksen työllistävät noin 5000. (OECD, 2016)
Toisin sanoen meillä on 28,000 työpaikan vaje joka on syntynyt viimeisen 23 vuoden aikana ajanjaksona, jona tiesimme että tälle alalle on tarvetta.
Olen urallani törmännyt useampaan Suomen rikkaimpaan henkilöön sekä tavannut noin 20 korkeatason sijoituspäättäjää. Yksikään ei ole toistaiseksi tiennyt, mikä on ero lääketieteen teknologialla ja lääketeknologialla.
Ainakin yksi mainittava ero on se, ettei lääketeknologia ole vaihtotaseeltaan positiivinen vaikka siihen suolletaan 10-kertainen määrä pääomia lääketieteen teknologiaan verrattuna.
Koronavirukseen reagoidessamme kaikki huomio on kiinnitetty rokotteisiin ja lääkehoitoon, samalla paikallinen FFP2/3 hengityssuojainten valmistus on osoittautunut mahdottomaksi eikä ohjelmistoille ole kohdistettu mitään huomiota.
Huomautan, että COVID-19 hoidossa suurin yksittäinen pullonkaula on tiedonliikkuvuus – eri järjestelmät eivät keskustele keskenään. Vuonna 2020 Suomen suosituin kirjausmenetelmä laitteelta -> järjestelmään on kynä+paperi (kuva alla: MTV3 klo 10 uutiset lokakuussa, HUSista). IoT:stä ja muista uusista megatrendeistä puhutaan lämpimiä, mutta sairaanhoitoon toistaiseksi ei ole tehty mitään uutta kymmeneen vuoteen.
(Lisään vielä, että juuri sairaanhoitopiirien tiedottaminen THL:n tarttuvuusluvuista on takkuuntunut. Koska digitaalista väylää ei ole, vaan tämä tehdään paljolti 1970-luvun tekniikkaan nojaten.)
Jatketaan: ”R&D spending continues to represent a high percentage of medical device industry expenditures, averaging 7 percent of revenue.” – SelectUSA.gov
Eli T&K tai tutkimus- ja kehitystyö on keskeistä: 7 prosenttia lääketieteen teknologian yrityksen liikevaihdosta käytetään uusien teknologioidan kehittämiseen tai kaupallistamiseen. Kelataan taas että Suomessa 2 prosenttia voitosta T&K:hön on iso päämäärä.
Mainitaan erikseen, että 80% lääketieteen teknologian yrityksistä työllistää vähemmän kuin 50 henkilöä.
Suomessa teollisuuden T&K on liki puolittunut vajaassa 10 vuodessa: 4.2 miljardista noin 2.2 miljardiin euroon. Alle 500 työllistävät vastaavat noin 40% kaikesta T&K:sta. Palvelualoilla T&K on kasvanut noin miljardista noin 1.5 miljardiin euroon. (Tilastokeskus 2019)
Saamme myös kiinnostavan tiedon: Vain 3.5 prosenttia T&K:sta on perustutkimusta. Eli kääntäen voimme todeta että perustutkimus on erittäin harvoin osa mitään T&K toimintaa. T&K kokonaisuudessaan työllistää Suomessa 37,300 henkilöä, eli saman verran kuin lääketieteen teknologian alan itsessään pitäisi työllistää. (Tilastokeskus 2019)
Tämän toivon olevan lukijalle shokki, koska juuri perustutkimus nähdään yliopistojen ja korkeakoulujen pääasiallisena yhteiskunnallisena tehtävänä.
Ja sitten otsikon aiheeseen:
Mitä yhteistä on potilastietojärjestelmillä (PTJ), Röntgen laitteilla, potilaan valvontajärjestelmillä, mini-invasiivisessa kirurgiassa käytettävillä laitteilla, video endoskoopeilla, digitaalisella kuvanprosessoinnilla ja käsittelyllä, sekä kuva-arkistoinnilla?
Nämä ovat ne nimenomaiset mahdollisuudet joita Yhdysvaltain Kauppaministeriö kertoo olevan suurimmat käytännön mahdollisuudet Suomen markkinoilla. Samassa asiayhteydessä annetaan ilmoittautumislinkki Lääkäripäiville ja HealthTech-messuille.
”High quality and technically sophisticated U.S. medical equipment has excellent market potential in Finland, especially equipment that increases efficiency and reduces occupancy rates in hospitals. The operating budgets of Finnish public hospitals have been reduced, and major hospital procurement is focused primarily on replacing older equipment. In the private healthcare sector, investments in new medical equipment are expected to continue to increase.”
Tässä yrityksille kerrotaan että suomalaisten julkisten sairaaloiden mahdollisuudet kehittää uutta ovat rajalliset, ja varsinainen potentiaali löytyy yksityisessä sairaanhoidossa, jota myös povataan kasvavan. Toisaalta julkisen sektorin kerrotaan uusivan ”vanhaa tekniikkaa” joka on etenkin PTJ-valmistajille oikea kultakaivos.
Tämäkin on ongelma: Esimerkiksi Timesin ”Top 100 Inventions of 2019” otannassa kaikki lääketieteen teknologiset keksinnöt pilotoitiin juuri julkisissa, tai säätiöperusteisissa, tai yksityisissä voittoa jakamattomissa sairaaloissa.
Eli niissä, jotka nyt tiedämme olevan kykenemättömiä tällaiseen toimintaan.
Huom: ”Voittoa jakamaton” on astetta eri asia kuin ”Voittoa tavoittelematon”, tyhmäkin tietää että tehokkuus syntyy tavoitteellisuudesta.
7 Yhdysvaltain 10 suurimmast sairaalasta on voittoa jakamattomia, yksityisiä, kuitenkin voittoa tavoittelevia sairaaloita. Niistä kuuluisimmat ovat Mayo Clinic ja Cleveland Clinic. Nämä siis ovat suurimpia niin liikevaihdoltaan kuin liikevoitoltaan (2016).
Mitä järkeä on siinä, että voittoa jakamaton tekee voittoa?
Koska sairaala ei maksa osinkoa, ja toisaalta koska sillä ei ole kriisiä Joulun aikaan käyttää budjettiansa loppuun, se voi sijoittaa rahaa esimerkiksi T&K:hon ja tehdä yritysyhteistyötä. Suomessa yliopistollisista keskussairaaloista tulee uusia tuotteita harvoin, eikä koskaan ilman poikkeuksellisen valveutunutta ja bisnes-orientoitunutta henkilöä. Yhdysvalloissa ne syntyvät yhteistyönä. Synergiaetuna.
Sijoittajakin voi kokea hyödylliseksi sijoittaa sairaalaan, jos hän tietää tai voi olettaa että tämän sairaalan olemassaolo antaa eväitä sijoittajan muille sijoituksille, esimerkiksi lääketieteen teknologian yrityksille.
Kauppasota on alkanut.
Suomen ja Euroopan väestökehitys on katastrofi jota olemme osanneet odottaa jo sukupolven ajan. Meidän on nyt vihdoin herättävä siihen tilanteeseen että ellemme polkaise omaa toimintaamme käyntiin ja määrätietoisesti lähde ulkomaille myyntiä tekemään, maamme kuihtuu.
Suomeen pitäisi esimerkiksi perustaa Kauppaministeriö jonka tehtäväksi – ei siis Business Finlandin, Team Finlandin tai muiden keinotekoisten, yrityksiltä rahaa karhuavien julkisrahoitteisten organisaatioiden – sälytetään markkinaselvitykset joihin jokaisella suomalaisella yrityksellä on ilmainen pääsy.
Tuohon mennee luultavasti vuosikymmen. Ehkä ensitöikseen lukija voisi perehty tähän alaan syvällisemmin ja etsiä käsiinsä lähin ja kypsin sijoituskohde, johon syntyy jokin osuus tuosta puuttuvasta 28,000 työpaikasta.
—————————————————————————————
[1] International Trade Administration eli kansainvälisen kaupan virasto ITA:n sekä U.S. Department of Commerce eli Kauppakomission ylläpitämä sivusto
[2] Silloinen Työministeriö, 1997, ”TYÖSKENAARIOT: Työelämän suunnat ja ulottuvuudet; Skenaarioprojektin väliraportti”
