Koronakriisin lasku suomalaiselle pk-sektorille on ollut 2,5 miljardin euron suuruinen joulukuun puoliväliin mennessä, mutta yritykset ovat onnistuneet paikkaamaan laskun lähes kokonaan noin 2,5 miljardin euron suuruisilla säästöohjelmillaan, Accountorin tuore analyysi suomalaisten pk-yritysten taloudellisesta tilanteesta osoittaa.
Pk-sektori on myös torjunut koronakriisin toisen aallon ja siihen liittyvien rajoitusten vaikutukset. Joulukuun alkupuolella pk-sektorin tuloissa tapahtui vahva nousukäänne.
”Erityisesti vähittäiskaupan toipuminen koronakriisistä on vahvaa. Se kertoo korkeasta kuluttajaluottamuksesta ja indikoi positiivista aloitusta vuodelle 2021”, kertoo Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin.
Vähittäiskaupan tulot kasvoivat joulukuun alkupuolella jopa viidenneksen. Tukku- ja vähittäiskaupan kasvu on jatkunut toukokuusta lähtien, ja kertonut kuluttajien luottamuksen säilymisestä kriisistä huolimatta. Jotkut toimialat, kuten kiinteistöjen tukipalvelut ja it-yritykset ovat onnistuneet jopa säästämään enemmän kuin mitä tuloissa ovat menettäneet.
Pk-sektorilla toimialakohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.
Kriisitoimialoilla, kuten ravintoloissa, hotelleissa ja viihdealalla kustannussäästöt eivät ole kattaneet tulonmenetyksiä. Useat näiden alojen yritykset ovat koronakriisissä menettäneet yli puolet liikevaihdostaan, kun tutkimusten mukaan suurin osa pk-yrityksistä kestää noin 20 prosentin vuotuisen liikevaihdon pudotuksen.
Pienet erityisalojen kaupat ovat suurissa vaikeuksissa. Tällä hetkellä käteiskauppaa harjoittaa 15 prosenttia vähemmän kauppoja kuin vuosi sitten.
”On joukko yrityksiä, jotka eivät enää mahdollisesti toivu kriisistä, vaikka rajoitukset jossain vaiheessa loppuvat. Kun konkurssilainsäädännön väliaikaiset kevennykset päättyvät, näemme mahdollisesti konkursseja näissä yrityksissä”, sanoo Sonkin.
Pk-yritykset ovat jakautuneet voittajiin ja häviäjiin myös kokonsa puolesta. Accountorin tutkimus osoittaa, että 1-10 henkilöä työllistävistä yrityksistä suuremmat ovat selviytyneet pienempiä ja yksinyrittäjiä paremmin.
Suomalaisen pk-sektorin koko oli vuonna 2019 yhteensä 55 miljardia euroa.
Lähetettyjen laskujen määrästä ja koosta päätelleen yritykset ovat tulleet hyvin kassa- ja käteistietoisiksi. Lasku lähetetään nopeammin, jotta kassan kiertonopeus olisi riittävä. Laskun keskikoko on myös kasvanut, mikä kertoo siitä, että erityisesti edullisemmista hankinnoista säästetään nyt.
Päivittäinen käteismyynti keskimäärin pk-yrityksissä
Lähde: Accountor
