Tulonjakotilastojen mukaan suomalaisten reaalitulot kasvoivat kaikissa tulokymmenyksissä paitsi suurituloisimmassa tulokymmenyksessä.
Tilastokeskuksen tulonjakoluokittelussa Suomen väestö on järjestetty tulojen mukaan ja jaettu kymmeneen yhtä suureen osaan, joista jokaisessa on noin puoli miljoonaa henkilöä. I tulokymmenys on pienituloisin kymmenesosa ja X tulokymmenys suurituloisin kymmenesosa.
Väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso laski reaalisesti 0,3 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2019. Keskituloisten (tulokymmenykset V–IX) tulot kasvoivat 1,5 prosenttia ja neljän pienituloisimman kymmenyksen tulot 1,1 prosenttia. Pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 0,6 prosenttia.
Suurituloisimmassa tulokymmenyksessä tulokehitystä selittävät työtulot ja omaisuustulot. Muissa tulokymmenyksissä tuloja kasvattivat etupäässä työtulot.
Suhteellisia tuloeroja kuvaava Gini-kerroin sai vuonna 2019 arvon 27,9, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi ja samalla tasolla kuin vuonna 2010. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat suhteelliset tuloerot.
Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut noin 5,7 prosenttiyksikköä. Tästä suuri osa on seurausta tuloerojen nopeasta kasvusta 1990-luvun lopulla. Pienimmillään tuloerot ovat olleet 1980-luvun puolivälissä.
Asuntoväestöstä 4,4 prosenttia eli noin 235 000 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä
oli lähes 8 000 vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Naisista perusturvan varassa oli 3,9 prosenttia ja miehistä 4,8 prosenttia vuonna 2019.
