Google ja Facebook ovat alustayhtiöitä, joilla on paljon valtaa. Esimerkiksi Google on ylivoimainen ykkönen hakukonepalveluissa ja se pystyy algoritminsa avulla vaikuttamaan siihen, miten yritykset hakukoneissa näkyvät.
Facebook on puolestaan noussut yhteisöpalvelujen markkinoilla lähes monopolia vastaaan aseman sen jälkeen, kun se osti Instagramin ja Whatsappin. Nyt Yhdysvalloissa yhtiötä syytetään hankkineen monopoliasemasta, ja sen katsotaan estävän kilpailua ostamalla pieniä yrityksiä.
Facebookia vastaan on Yhdysvalloissa nostettu kaksi oikeusjuttua. Oikeustapauksessa kantajina ovat maan keskuskauppakamari FTC ja toisessa tapauksessa 48 osavaltion yleiset syyttäjät.
Lisäksi Yhdysvalloissa liittovaltio ja yli 40 osavaltiota ovat nostaneet kanteen Facebookin vastaan markkinoiden keskittymisistä. Kanteessa vaaditaan suoranaisesti Facebookin pilkkomista, eli sen ostamien Instagramin ja Whatsappin myymistä.
Yritysostoilla Facebookin väitetään estävän sen, ettei niistä synny uhkaa sen markkinaosuuksille yhteisöpalvelumarkkinoiden mainostuloissa ja käyttäjämäärissä.
Euroopan komissio pyrkii rajoittamaan digijättiläisten valtaa kahdella lakiesityksellä
Euroopan komissio julkaisi tiistaina kaksi uutta lakiesitystä, joilla se pyrkii suitsimaan digijättien keskittynyttä markkina-asemaa.
Julkistetut kaksi esitystä ovat keskeinen osa EU:n laajempaa digistrategiaa.
Toisella komission tänään julkaisemalla lakiesityksellä päivitetään lähes 20 vuotta vanhaa sähköisen kaupan direktiiviä. Esityksen tavoitteena on määrittää tarkemmin millaisessa vastuussa alustat ovat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa julkaistuista laittomista sisällöistä. Niiden pitää poistaa laiton sisältö nopeammin, mutta samalla kertoa julkaisijalle miksi sisältö poistettiin, ja julkaisijalla on oikeus valittaa päätöksestä.
Lisäksi alustojen on myös kerrottava selkeämmin käyttäjille, miksi algoritmit tarjoavat heille tiettyä sisältöä.
Toisella esityksellä Euroopan komissio puolestaan pyrkii torjumaan markkina-aseman väärinkäytöksiä, asettamalla tiukemmat ehdot niin kutsutuille ”portinvartija”-alustoille.
Tällaisilla alustoilla tarkoitetaan erittäin suuria toimijoita, joilla on esimerkiksi käyttäjinä yli 10 prosenttia EU:n 450 miljoonasta asukkaasta. Alustat eivät saa jatkossa käyttää kilpailijoistaan keräämäänsä dataa voittaakseen ne kilpailussa ja lisäksi alustat eivät saa suosia omia palveluitaan tai tuotteitaan esimerkiksi antamalla niille enemmän näkyvyyttä.
Komission esitykset siirtyvät seuraavaksi europarlamentin ja jäsenmaiden käsiteltäviksi.
Keskittyneet alustamarkkinat eivät ole kuluttajien etu
Europarlamentin tekoäly-valiokunnan ensimmäinen varapuheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pitää lakiesityksiä tärkeinä, sillä EU:lta on puuttunut hampaita torjua vinoutuneita ja keskittyviä digimarkkinoita.
Kumpula-Natrin mukaan vinoutuneet monopolimarkkinat eivät palvele pidemmän päälle ketään, kuluttajia, yrityksiä tai Euroopan taloutta.
”Määräävässä markkina-asemassa olevia toimijoita on säädelty aikaisemminkin historiassa”, Kumpula-Natri painottaa.
Digijäteillä on Kumpula-Natrin mukaan ”aivan mielettömän suuret varannot” käyttäjistä eli ihmisistä ja yrityksistä kerättyä tietoa, jonka avulla he voivat kehittää liiketoimintaansa. Alustajätit esimerkiksi vaikuttavat valtavasti siihen, mitä sisältöä, esimerkiksi uutisia tai hakukohteita, käyttäjille milloinkin näytetään.
”Sääntelyä tarvitaan, jotta kansalaisilla on mahdollisuus valita käyttämänsä palvelu ja muillakin toimijoilla kuin jättialustoilla on mahdollisuus menestyä.”
Kumpula-Natri huomauttaa, miten EU:n kilpailulainsäädännön keinot eivät ole onnistuneet muuttamaan markkinoita terveempään suuntaan.
Vaikka esimerkiksi Googlelle on Euroopan komission toimesta annettu useampaan kertaan miljardien sakkoja markkina-aseman väärinkäytöksistä, on sen markkinaosuus verkkohauissa pysynyt suunnilleen samana, yli 90 prosentissa.
”Maanantainen Googlen käyttökatkos oli tarpeellinen muistutus, millaisia ongelmia voimme kohdata, kun markkinat ovat liikaa yhden toimijan käsissä – yritysten, yksilöiden ja jopa yhteiskunnan toiminta on vaarassa halvaantua!”, Kumpula-Natri toteaa.
