Kotitalousvähennyksen tarkoitus on parantaa työllisyyttä kannustamalla kotitalouksia teettämään ulkopuolisilla sellaisia töitä, jotka ne aikaisemmin ovat tehneet itse. Lisäksi vähennyksen tarkoitus on edistää asuntojen omatoimista ylläpitotoimintaa ja torjua harmaata taloutta.
Kotitalousvähennys on käytössä sekä Suomessa että Ruotsissa. Vähennyksen avulla ihmiset voivat vähentää osan kotitalouspalvelujen työvoimakustannuksista tuloveroistaan.
Vähennykseen oikeuttavia palveluita ovat esimerkiksi remontointipalvelut, siivous- ja hoivapalvelut.
Tärkeä ero Suomen ja Ruotsin nykyjärjestelmien välillä on se, että Ruotsissa vähennys tehdään suoraan ostohetkellä myyjän toimesta, kun taas Suomessa ihmiset raportoivat itse kotitalousvähennystyön määrän tuloveroilmoituksellaan.
Kotitalousvähennyksen maksimi on Suomessa tällä hetkellä 2 250 euroa henkilöltä. Omavastuu on 100 euroa vuodessa. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta, jolloin työn tilaaja voi vähentää 40 prosenttia työn osuudesta, jos työ on ostettu yritykseltä.
Suomessa myönnetään vuosittain kotitalousvähennystä yli 400 miljoonan euron edestä. Hallituksen kevään budjettiriihessä on tarkoitus keskustella kotitalousvähennyksen mahdollisesta laajentamisesta.
Kotitalousvähennyksen hyödyt vähäisiä
Tuore tutkimus on kuitenkin kylmä suihku niille poliittisille päättäjille, jotka haluavat laajentaa kotitalousvähennystä.
Ehkä hieman yllättäen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei nimittäin merkittävästi edistä kumpaakaan näistä tavoitteista.
Tutkimuksessa tarkasteltiin laajojen rekisteriaineistojen avulla sitä, miten kotitalousvähennysjärjestelmän muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään Suomessa ja Ruotsissa.
Kotitalousvähennyksen käyttöönotto tai sen laajentaminen eivät tutkimuksen mukaan lisänneet palveluiden kulutusta.
”Tutkimuksen perusteella kotitalousvähennys näyttää lähinnä hyödyttävän kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa kuluttaneet palveluita. Koska palveluita ei kuluteta enemmän, palvelualoilla ei myöskään synny uusia työpaikkoja kotitalousvähennyksen vaikutuksesta”, toteaa tutkimusprofessori Jarkko Harju VATT:sta.
Selitys on siis toisin sanoen se, että kotitalousvähennyksen muutokset eivät siis juurikaan vaikuta kulutustottumuksiin.
”Tutkimuksemme perusteella kuluttajat eivät ole kovin herkkiä hintojen muutoksille palveluita kuluttaessaan. Tulos on yhtenevä aiempien tutkimusten kanssa, joissa tutkittiin palveluiden alennettujen arvonlisäverokantojen vaikutuksia kysyntään”, kertoo tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen Palkansaajien tutkimuslaitokselta.
Kotitaloudet eivät tunne vähennysjärjestelmää riittävän hyvin
Tutkijoiden mukaan kotitalousvähennyksen muutosten vähäinen vaikutus kulutustottumuksiin selittyy myös osaksi sillä, etteivät kuluttajat tunne kotitalousvähennysjärjestelmän yksityiskohtia kovin hyvin. Tutkimuksessa toteutettiin myös kysely, jossa selvitettiin kuluttajien tietämystä kotitalousvähennykseen liittyvistä säännöistä.
”Kotitalousvähennysilmoituksista ilmeni, että moni hakija ilmoittaa veroilmoituksellaan pienemmän summan kuin mitä voisivat. Myös yllättävän harva kyselyn vastaaja tiesi kotitalousvähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein”, kertoo tutkija Sami Jysmä PT:ltä.
Kotitalousvähennyksen etuna on nähty sen oletettu veronkiertoa vähentävä vaikutus. Eli kun kuluttajat ilmoittavat palveluostoja verottajalle, yritykset siirtyisivät harmaan talouden piiristä raportoimaan myynnit verottajalle.
Tämäkään tavoite ei näytä toteutuneen.
”Yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kuitenkaan kasvaneet siivousalalla, kun kotitalousvähennys otettiin käyttöön. Yllätyimme, ettei kotitalousvähennyksellä havaittu veronkiertoa vähentävää vaikutusta”, kertoo tutkija Aliisa Koivisto VATT:sta.
Kotitalousvähennyksen vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen -tutkimushanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.