Koronakriisi on iskenyt lujaa Suomen työmarkkinoille. TE-toimistojen mukaan viime vuoden lopussa työttömiä työnhakijoita 99 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettuja oli 68 900 enemmän.
Vuoden 2020 lopuksi työ- ja elinkeinotoimistojen listoilla oli 99 700 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin vuosi aiemmin. Kokonaisluku oli joulukuun lopussa 357 400. Lomautettuja oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan viime vuoden lopussa 68 900 enemmän kuin vuosi aiemmin. Kokonaisluku oli joulukuun lopussa 96 600.
Suomen työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 7,8, missä on nousua 1,8 prosenttia vuoden 2019 joulukuusta.
”Työllisyystilannetta ei kannata väistellä: tilanne on vaikea. Syy on tietysti selkeä eli koronapandemia ja sen seuraukset. Vaikutukset ovat olleet samankaltaisia kaikkialla maailmassa. Tämänhetkisen tilanteen vaikeus ei siis ole yllätys. Sen sijaan yllättävää voi olla se, että työtä on kyllä runsaasti tarjolla nytkin”, Oikotie Työpaikkojen johtaja Joonas Pihlajamaa kertoo.
Ilmassa on kuitenkin merkkejä työllisyystilanteen kohentumisesta, mikäli on uskominen Oikotien tilastoja.
Viime vuoden loppu, marras- ja joulukuu, olivat jo vahvoja rekrytoinnissa. Oikotiellä julkaistujen työpaikkojen määrä jäi tuolloin enää 10 prosenttia vuoden lopun tavanomaisesta tasosta.
”Kun verrataan vuoteen 2019, on huomioitava, että silloin rekrytoinnissa oli vahvaa kasvua. Eroavaisuus on räikeä, koska 2019 oli keskimääräistä vahvempi rekrytointivuosi ja 2020 oli koronavuosi. Nyt arvio on, että tänä vuonna päästään avoimien työpaikkojen määrässä noin 10 prosentin päähän vuoden 2019 tasosta. Se on lupaavaa”, Pihlajamaa toteaa ja jatkaa:
Eniten koronan seuraukset ovat Suomessa kolhineet odotetusti matkailu- ja ravintola-alaa, kulttuuri- ja tapahtuma-alaa, tuotantotaloutta ja pienteollisuutta, kiinteistöpalveluja ja puhtaanapitoa sekä liikennettä ja logistiikkaa. Oikotiellä työpaikkailmoituksia julkaistiin koko koronavuonna kaikkiaan 12,5 prosenttia vuotta 2019 vähemmän.
Eri alojen ja alueiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua. Oikotiellä on tällä hetkellä haettavana yli 17 500 avointa työpaikkaa, eikä avoimien työpaikkojen määrä ole suinkaan laskenut kaikilla aloilla.
Oikotie Työpaikat -palvelun tilastot osoittavat, että eniten avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut asennus- ja huoltotöissä, kaupan alalla sekä sosiaalialalla ja terveydenhoidossa. Noilla kolmella kasvualalla oli viime vuonna haettavana yhteensä liki 3000 työpaikkaa enemmän kuin vuonna 2019.
”Asennus- ja huoltotöihin oli yli 1300 rekryilmoitusta enemmän, kaupan alalla 840 ilmoitusta enemmän ja sosiaalialalla sekä terveydenhoidossa 800 ilmoitusta enemmän. Kolmelle kasvualalle syntyi siis yhteensä miltei 3000 uutta työpaikkaa”, Pihlajamaa kertoo.
Työpaikkailmoitusten määrä Oikotiellä kasvoi viime vuonna edellisvuodesta lisäksi koulutuksessa ja opetuksessa yhdeksän prosenttia, maa- ja metsätaloudessa kahdeksan prosenttia, tutkimuksessa ja kehityksessä kuusi prosenttia, viennissä ja tuonnissa viisi prosenttia sekä julkishallinnossa ja järjestöissä neljä prosenttia. Kasvualoja oli yhteensä kahdeksan.
”Työmarkkinat eivät tietenkään ole nollasummapeliä. Kohtaanto-ongelmaa on aina. Se ei suoraan auta kittiläläistä tarjoilijaa, vaikka Vantaalla palkataan lähihoitajia. Mutta isommassa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä on erittäin tärkeää ja arvokasta tunnistaa, että työmahdollisuuksia myös syntyy,” Pihlajamaa toteaa.
