Kuluttajien luottamusindikaattori oli kokonaisuudessaan maaliskuussa -3,0, kun se helmikuussa oli -0,8 ja tammikuussa -0,9. Viime vuoden maaliskuussa luottamusindikaattori sai arvon -7,1. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -1,8. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajien luottamustutkimukseen, johon vastasi 1.–21. maaliskuuta 1 080 Suomessa asuvaa henkilöä.
Tilastokeskus kertoo, että kuluttajien luottamusindikaattorin neljästä osatekijästä vain arvio kuluttajan oman talouden nykytilasta parani maaliskuussa helmikuuhun verrattuna. Odotus omasta taloudesta vuoden kuluttua pysyi ennallaan. Arvio oman talouden nykytilasta edusti maaliskuussa pitkän ajan keskimääräistä tasoa.
Sen sijaan vastaava odotus Suomen taloudesta heikkeni nyt selvästi. Kuluttajien aikeet käyttää rahaa kestotavaroiden hankintaan vuoden sisällä vähenivät maaliskuussa hieman.
Maaliskuussa kuluttajien odotus oman taloutensa kehityksestä seuraavan vuoden aikana oli hyvin valoisa ja rahankäyttöaikeita kestotavaroihin ilmeni melko paljon.
Sitä vastoin odotus Suomen taloudesta synkkeni jälleen. Kuluttajien odotus myös yleisen työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa synkkeni uudelleen maaliskuussa. Kun helmikuussa odotus Suomen taloudesta sai pisteluvun -2,1, painui lukema maaliskuussa tasolle -12,3.
Handelsbankenin Suomen pääekonomisti Timo Hirvonen löytää selityksen kuluttajien talousodotusten laskulle koronasta.
Korona vaimensi kuluttajien talousodotuksia maaliskuussa. Kuluttajien luottamus heikkeni hieman. Odotukset oman talouden kehityksestä pysyivät vahvoina, sen sijaan odotukset Suomen talouden kehityksestä heikkenivät selvästi. Myös odotukset työllisyyden kehityksestä synkkenivät. pic.twitter.com/HXYxGCeXIv
— Timo Hirvonen (@HirvonenTimo) March 29, 2021
Myönteinen näkemys omasta taloudesta saattaa johtua osin siitä, että kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 11,7 miljardia euroa vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä kohoten yli 354 miljardiin euroon. Kotitalouksien velat puolestaan lisääntyivät vain 0,3 miljardia euroa vuoden 2020 neljännellä neljänneksellä nousten 186 miljardiin euroon.
Näiden muutosten seurauksena kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat 11,4 miljardilla 168 miljardiin euroon. Nettorahoitusvaroilla tarkoitetaan rahoitusvarojen ja velkojen erotusta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta.
