Makrotalous

Suomi kirii maiden välisessä kilpailukykyvertailussa – veropolitiikka on silti riippakivi

Suomi on noussut 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa. Suomen asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin.

Suomi on parantanut edellisvuodesta kahden pykälän verran sijoitustaan Institute for Management Development IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomen sijoitus on tänä vuonna 11, joka on paras kokonaissijoituksemme sitten vuoden 2009.

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi vuosittain, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 163 tilasto- ja muista sekundäärilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. 

Suomen sijoitus on vertailussa parantunut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2015 lähtien.

Euroopan pienten, kehittyneiden maiden kilpailukyky vahvistui entisestään. Sveitsi nousi vertailun kärkeen ja Ruotsi kiri toiseksi. Seuraavat sijoitukset menivät Tanskalle ja Alankomaille.

Viime vuoden voittaja Singapore putosi sijalle 5 ja Norja nousi sijalle 6. Kärjessä eniten sijoituksiaan menettivät Kanada (14.), Qatar (17.), Itävalta (19.) ja Australia (22.). Yhdysvallat säilytti 10. sijansa pudottuaan viime vuonna palkintokorokesijoilta. Kiina paransi hieman sijoitustaan 16. sijalle erityisesti kansainvälisen kaupan ja veropolitiikan osa-alueiden avulla.

Tämän vuoden kilpailukykyvertailua tarkasteltaessa on huomioitava, että siinä käytetyt tilastot liittyvät koronakriisivuoteen, huomauttaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

”Koska Suomen kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli keskimääräistä pienempi, parani Suomen suhteellinen asema vertailussa näissä mittareissa. Myös Ruotsin asema parantui vertailussa kotimaisen talouden ja työllisyyden ansiosta, mikä heijastelee pienempää koronahäiriötä taloudelle myös siellä”, Kaitila summaa.

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen viiteen alakohtaan. Neljä pääkokonaisuutta ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri.

Suomi pärjää odotetusti parhaiten infrastruktuurissa (5.sija), ja siinä olemme maailman kärkeä muun muassa peruskouluissa, ilman puhtaudessa ja ympäristönsuojelussa.

Julkisen hallinnon tehokkuudessa Suomi on sijalla 14 ja yritysten suorituskyvyssä sijoitus on 12. Julkisen hallinnon tehokkuuden osatekijöistä erityisen kehnosti Suomi pärjää veropolitiikassa ja siinä sijoitus on vain heikentynyt viime vuodesta.

Suomen kokonaisveroaste on kansainvälisesti korkea. Erityisesti Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista, eli verotus kiristyy voimakkaasti nimellisansioden noustessa. Suomalaista keskipalkkaa eli 45 000 euroa vuodessa saavan veroprosentti on 2,8 prosenttiyksikköä korkeampi kuin eurooppalaisissa vertailumaissa keskimäärin. Vertailun suurimmalla 146 000 euron tulotasolla tämä ero on kasvanut jo 7,4 prosenttiyksikköön.

“Jyrkkä progressio ja korkeat marginaaliverot ovat sitkeä erityispiirre palkkaverotuksessamme”, Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa.

Neljästä pääkokonaisuudesta heikoiten Suomi pärjää taloudellisessa menestyksessä (34.sija), mutta siihen on tullut selvää parannusta edellisvuodesta muun muassa joitakin verrokkimaita lievemmästä koronaiskusta johtuen.

Suomen tärkeimmät houkutustekijät ovat IMD:n mukaan korkea koulutustaso, osaava työvoima sekä luotettava infrastruktuuri.

”IMD:n indeksiin pätee Etlan aiemminkin esittämä kritiikki. Mennyt ei ole tae tulevasta eli menestys vertailussa ei ennakoi tulevaa kehitystä. Itse sijoitusta enemmän tulisikin kiinnittää huomiota kilpailukykyyn vaikuttaviin tekijöihin ja niiden edistämiseen”, huomauttaa Kaitila.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös