Sijoitusstrategiat

”Osta ja pidä” -strategia ei sovi kaikille

Osta ja pidä -strategia toimii periaatteessa loistavasti, mutta siinä on omat käytännön ongelmansa.

”Osta ja pidä”-strategia toimii periaatteessa ja useampikin sijoittaja luottaa ”osta ja pidä”-strategian voimaan. Perusideana on ostaa osakkeita ja pitää niitä salkussa pitkään. 

Strategialle on periaatteessa olemassa hyviä perusteita. Lyhyellä aikavälillä osakkeiden hinnat heiluvat yleisen markkinatunnelman mukana, mutta pitkällä aikavälillä osakkeiden arvo on sidottu yritysten tuloksentekokykyyn. 

Pitkä pitoaika tarkoittaa pienempiä kaupankäyntikuluja ja verojen lykkäämistä eteenpäin. Yksittäisten osakkeiden kohdalla pitkäjänteinen ”osta ja pidä”-sijoittaja voi lisäksi päästä nauttimaan veroedusta nimeltään kymmenen vuoden hankintameno-olettama.  

”Osta ja pidä”-sijoittamista voi hyödyntää niin rahastosijoittamisessa kuin suorassa osakepoiminnassakin ja se on sikäli kustannustehokasta, että sijoittaja tekee ainakin periaatteessa päätöksen olla lainkaan käyttämättä aikaa markkinoiden analysointiin.

Kuulostaa hyvältä, mutta strategia sisältää myös omat haasteensa. 

1.    Yrityksen joutuminen ongelmiin

”Osta ja pidä”-strategian lupaus perustuu yrityksen liiketoiminnan voimaan. Monet loistavat kirjat, kuten Jim Collinsin From Good to Great, kertovat tarinoita yrityksistä, jotka onnistuvat isosti vuosi toisensa jälkeen. 

Yrityksen ei tarvitse olla suurmenestyjä. ”Osta ja pidä”-stategia kyllä toimii, vaikka yritys kehittyisi maltilliseenkin tahtiin. 

Ongelmana on, että yritykset voivat joutua ongelmiin eivätkä ne aina saa kehitettyä liiketoimintaansa sijoittajien toivomalla tavalla pitkälläkään aikajänteellä. Huonoksi osoittautunut yritys kannattaa myydä salkusta pois, ja se voi muodostua ongelmaksi mikäli myynnin estää jääräpäinen ”osakkeita ei myydä”-asenne.

Biohit on tästä oiva esimerkki. Osakekurssi ei ole lähelläkään vuosituhannen vaihteen alun tasojaan eikä osinkoakaan makseta. Pitkäjänteisyys on sijoittamisessa hyvä asia, mutta se vaatii kyvyn tunnistaa ja arvioida yrityksen pitkän aikavälin liiketoiminnan kehittymistä. 

2.    ”Osta ja pidä”-strategia vaatii arvonvaihtelun sietokykyä

”Osta ja pidä”-strategian valitseva sijoittaja todennäköisesti perustelee valintaansa osakkeiden historiallisilla tuotoilla. Monet yksittäiset osakkeet ja indeksit ovat nousseet kymmenen vuoden aikajänteellä paljon, joten pitkäjänteisen säästäjän kannattaa laittaa rahansa osakkeisiin. 

Se mikä saattaa unohtua, on että niissäkin tapauksissa missä sijoitus olisi onnistunut, voi toteutunut arvonvaihtelu olla suuri. 

Nasdaq100-indeksi toi sijoittajilleen tammikuun alusta 2016 vuoden 2021 kesäkuuhun 207 prosentin tuotot. Tie ylös oli kuitenkin kaikkea muuta kuin tasainen. Vuonna 2016 tultiin huipuista alas yli 17 prosenttia vuonna 2018 yli 23 prosenttia ja vuonna 2020 yli 30 prosenttia. 

3.    Arvo-osakkeiden jääminen salkun ulkopuolelle

Osakkeen alhainen hinta ei riitä, kun sijoitusaika on pitkä. Jotta pitkässä sijoituksessa olisi järkeä, tulisi yrityksen olla poikkeuksellisen hyvin johdettu ja pitkän ajan liiketoimintanäkymienkin pitäisi olla kunnossa. 

Ongelmana on, että loistavista yrityksistä joutuu maksamaan loistavaa hintaa ja tulokseen tai taseeseen nähden halvat arvo-osakkeet jäävät helposti salkun ulkopuolelle, tosin ”osta ja pidä”-sijoittaja saa arvo-osakkeet mukaan sijoittamalla koko indeksiin tai käyttämällä tai arvo-osakkeisiin keskittyvää smart beta -strategiaa.

4. Altistuminen paniikkiratkaisuille

Otetaan jälkiviisaana muutama esimerkki yrityksistä, jotka ovat menestyneet liiketoiminnassaan erinomaisesti. Menestyksestä huolimatta löytyy aina osakeanalyytikkoja, jotka kehottavat myymään osakkeet joko tuhoon tuomittuun liiketoimintaan tai korkeaan hintaan perustuen. 

Osakkeiden pitäminen salkussa ei ole ihan helppoa, sillä analyytikoiden kommentteja lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että osakkeen hinta on niin käsittämättömän suolainen, että suunta ei voi olla kuin alaspäin. 

Argumentit ovat vakuuttavan kuuloisia. Heinäkuun 1. päivänä vuonna 2004 Netflixin P/E-luku oli 1460. Amazonin P/E-luku oli samoihin aikoihin 675. Molempien osakkeet ovat kuitenkin nousseet tuhansia prosentteja noista ajoista ja arvostustasosta laskien tähän päivään asti. 

Siinä missä paniikkimyynti voi syntyä analyytikon kommentista yhdistettynä erittäin korkealta kuulostavaan arvostuskertoimeen, voi paniikkimyynti syntyä myös laskeneen osakehinnan kautta. 

Tuhoa ennakoiva ennuste on uskottavampi, mikäli myös osake lähtee alaspäin. Väliaikaiset kurssilaskut voivat olla suuria. Tässä Teslasta esimerkki: vuodesta 2010 lähtien huipuista on tultu alas joka vuosi yli 20 prosenttia ja vuonna 2020 alas tultiin alas huimat 60 prosenttia.  Sijoittajan tuotot koko ajalta ovat kuitenkin olleet yli 13 000 prosenttia. 

”Osta ja pidä”-strategia kuulostaa periaatteessa helpolta, muttei sitä käytössä ole sillä paniikkimyynti vaanii nurkan takana.  

5. Hintatietoisuudesta poikkeaminen

Osakkeen hinnalla on merkitystä, mutta ”Osta ja pidä”-strategiaan sisältyy periaatteellinen päätös siitä, että osakkeen hinnan nousu ei ole myyntiperuste.

Päätös voi olla hyvä, sillä usein käy niin että nyt hyvin menestyvä yritys menestyy hyvin myös tulevaisuudessa. Siltikin on myös niin, että osakkeen hinnan nousu voi olla ihan järjetön kuten Gamestopin tapaus osoittaa. 

”Osta ja pidä -strategian keskeisenä ongelmana on, että se jättää huomioimatta rahanteon keskeisen komponentin – osakkeiden myymisen”, kirjoittaa Jim Yih. Arvostustasojen karkaamisen lisäksi osakkeen myymisessä on kyse myös riskienhallinnasta.

Samoin riskinä on, että juuri ”osta ja pidä” -sijoittaja maksaa osakkeesta alun perin liian korkeaa hintaan. Pitkällä aikavälillä kovaa vauhtia kasvava yritys kasvaa arvostukseensa, ja tieto tästä voi saada pitkäjänteisen sijoittajan maksamaan osakkeesta liikaa.    

6. ”Osta ja pidä”-strategia voi johtaa oman riskinsietokyvyn väärinarviointiin

Sijoittaminen on ehkä liiankin helppoa silloin kun osakkeiden suunta on pääsääntöisesti ylöspäin, mutta ”Osta ja pidä”-strategia vaatii rautaisen tahtotilan ja itseluottamuksen silloin kun osakkeiden hinnat laskevat.

Sijoittaja saa tietää todellisen riskinsietokykynsä vasta siinä vaiheessa, kun markkinoilla tullaan isosti alas. Oman psykologisen riskisietokyvyn ylittyminen voi käydä kalliiksi, sillä se voi tarkoittaa osakkeiden myymistä täysin väärällä hetkellä eli pohjamudista ja juuri ennen voimakasta ylöspäin suuntautuvaa korjausliikettä.  

Kommentoi
Ylös
>