Yrittäjyys

Suomen Yrittäjien Pentikäinen: ”Monen yrittäjän voimat ovat loppumassa”

Kuva: Suomen Yrittäjä.

Vaikka koronatilanne on helpottanut, yrittäjillä on laajalti jaksamisongelmia.

Lähes neljännes kokee olevansa ylirasittunut tai lähellä loppuun palamista. Tiedot käyvät ilmi Kantarin Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä kyselystä, johon vastasi 1013 yrittäjää.

Kun samaa kysyttiin ennen koronakriisiä lokakuussa 2017, jatkuvasti ylirasittuneita oli yhdeksän ja lähellä loppuun palamista kolme prosenttia yrittäjistä.

Ylirasitus on yrittäjien keskuudessa siis kasvanut rajusti vain vajaassa neljässä vuodessa.

Yrittäjiä on Suomessa noin 300 000, joten jaksamisongelmissa on noin 65 000-70 000 yrittäjää. Parhaiten jaksavat yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät. Uupuneimpia ovat pienet työnantajayrittäjät.

”Erityisen ahtaalla ovat pienet työnantajayrittäjät. Yrittäjien jaksamiseen pitää panostaa. Korona-aikana on annettu taloudellista tukea, nyt on henkisen tuen vuoro”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo.

Harva yrittäjä hakee apua

Yrittäjien jaksaminen heijastuu vahvasti yrityksen toimintaan. Yrittäjistä 52 prosenttia sanoo, että oma jaksaminen vaikuttaa yrityksen toimintaan. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi on yrittäjän jaksamisen vaikutus.

”Tämä on tärkeä viesti. Kun yrittäjä jaksaa hyvin, myös yritys voi paremmin. Yrittäjän jaksamiseen panostaminen on siis yhteinen etu”, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjistä vain noin joka kymmenes on hakea apua jaksamisongelmiin. Alle 40-vuotiaista yrittäjistä kuitenkin joka viides on hakenut apua.

”Moni jaksamisensa äärirajoilla kamppaileva ei ole hakenut apua. Se ei ole hyvä, sillä turvaverkkoja on tarjolla. Ei pidä epäröidä hakea apua, kun kokee, että voimat ovat vähissä. Tilanne näyttää olevan kuitenkin muuttumassa, sillä nuoret hakevat aktiivisemmin apua”, Pentikäinen toteaa.

Puoliso on edelleen tärkein avun lähde, jos yrittäjällä on ongelma. Toisena tulevat yrittäjäkollegat ja kolmantena ystävät. Työterveyshuollon merkitys on hieman kasvanut, muiden vähentynyt.

”Puoliso, kollegat ja ystävät ovat yrittäjien tärkein turvaverkko. Näitä suhteita kannattaa vaalia, vaikka olisi kiireitä”, Pentikäinen muistuttaa.

Yrittäjiä stressaa eniten korona

Eniten yrittäjiä stressaa koronapandemia (39 %), toiseksi eniten kiire (37 %) ja kolmanneksi eniten tulospaineet (30 %). Viime vuoden maaliskuussa tulospaine oli merkittävin stressitekijä. Se edelleen korostuu kaupan alalla.

”Koronasta on tullut tärkein stressitekijä. Esimerkiksi tulospaineet näyttävät vähentyneen, samoin byrokratian aiheuttama stressi. Moni on kärsinyt koronarajoitusten mielivaltaisuudesta. Toisaalta moni on hyväksynyt sen, että rajoituksille ei ole vain voinut mitään”, Pentikäinen sanoo.

Yrityksen kasvaessa yrittäjä kokee enemmän stressiä henkilöstöasioista ja työvoimapulasta. Myös byrokratian aiheuttama stressi kasvaa yrityksen koon myötä, hän lisää.

Yrittäjät tekevät tunnetusti pitkää päivää.

Koronakriisi on – ilmeisesti asiakaskadon vuoksi – kuitenkin lyhentänyt sitä: Nyt yli 50-tuntista työviikkoa tekee 37 prosenttia yrittäjistä, kun ennen kriisiä niin pitkää työviikkoa teki 44 prosenttia yrittäjistä. Mitä enemmän työntekijöitä, sitä pidempi työviikko: yksinyrittäjistä yli 50 tuntia viikossa työskentelee 25 prosenttia, kun yli 10 henkilöä työllistävistä 50 prosenttia.

”Pitäisi karsia työnantajayrittäjien byrokratiaa, jos haluamme lisää työnantajia. Ei ole kohtuullista, että joka viides yli kymmenen työllistävä yrittäjä tekee yli 60-tuntista työviikkoa”, Pentikäinen sanoo.

Yksinyrittäjät ilman työterveyttä

Vain 58 prosentilla yrittäjistä on käytössään työterveyshuoltopalvelut: 41 prosentilla sekä ennaltaehkäisevä että sairaanhoito ja 17 prosentilla vain ennaltaehkäisevä. Osuudet ovat pudonneet hieman koronakriisin alusta.

Yksinyrittäjistä vain 26 prosentilla on käytössään työterveyshuoltopalvelut. Yksinyrittäjiä on noin 70 prosenttia yrittäjistä. Yli 10 henkilöä työllistävistä työterveys on lähes kaikilla (96 %).

”Yksinyrittäjille ei ole tarjolla kohtuuhintaisia työterveyspalveluita. Heitä väheksytään asiakkaina. Tämä ei ole terve tilanne”, Pentikäinen sanoo.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös