Dollari on vahvistunut viime kuukausina euroon nähden. Nordean mukaan tämä trendi jatkuu.
Euro on heikentynyt suhteessa dollariin 4,5 prosenttia toukokuun lopulta lähtien. Turvasatamavaluuttana pidetyn dollarin arvo on kivunnut lisääntyneen epävarmuuden vuoksi.
Markkinoita huolettavat koronaviruksen deltamuunnos, kiihtyvä inflaatio USA:ssa, epäilykset Kiinan kiristyvä teknoyhtiöidensääntely ja epäilyt USA:n keskuspankin kiristyvästä rahapolitiikasta.
Hintojen nousu jatkuu rapakon takana kiivaana. Heinäkuussa vuositason kuluttajahintojen muutos oli 5,4 prosenttia. Myös inflaatio-odotukset ovat nousussa, sillä amerikkalaiskuluttajat odottavat inflaation nousevan noin 3 prosenttiin seuraavan 5-10 vuoden aikana. Vielä kuukausi sitten amerikkalaiskuluttajien odotuksissa oli 2,8 prosentin inflaatio-odotus.
USA:n keskuspankki Fed ei ole nähnyt kiihtyvästä inflaatiosta huolimatta vielä aihetta kiristää rahapolitiikkaa. Keskuspankin linja on ollut, että inflaation kiihtyminen on väliaikaista ja se johtuu talouden avautumiseen liittyvistä vaikeuksista.
Viitteitä rahapolitiikan kiristymisestä
Fedin avomarkkinakomitean viimeisimmän kokouksen pöytäkirjat paljastavat, että komitean jäsenet suunnittelivat hidastavansa kuukausittaista arvopapereiden osto-ohjelmaansa todennäköisesti vielä ennen kuluvan vuoden loppua. Fed ostaa arvopapereja tällä hetkellä 120 miljardilla dollarilla kuukausittain. Tosin osa jäsenistä haluaisi odottaa vuoden 2022 alkupuolelle, ennen kuin avomarkkinakomitea aloittaisi osto-ohjelmien kevennyksen.
Valuuttakurssien muutoksissa yksi keskeinen tekijä on korkotaso. Mitä suurempi on USA:n ja euroalueen välinen korkoero, sitä enemmän syntyy paineita dollarin vahvistumiselle suhteessa euroon.
Tämä korkoero saattaa kasvaa, jos USA:n rahapolitiikkaa kiristyy euroaluetta nopeammin.
Tuoreessa valuutta- ja korkoennusteissaan Nordea odottaa Fedin nostavan korkoa ensi vuonna kerran, ja vuonna 2023 nostoja nähdään yhteensä 3. Ohjauskorko olisi siten vuoden 2023 lopussa jo 1,25 prosenttia.
”Arvopaperiostoja supistetaan jo tämän vuoden lopulla, ja tästä kommunikoidaan syksyllä”, Nordean ekonomisti Kristian Nummelin arvioi pankin artikkelissa.
Nummelinin mukaan euroalueella tilanne on erilainen.
”Emme odota EKP:n nostavan korkoa koko ennustehorisontillamme (vuoden 2023 loppuun asti). Pandemia-ajan osto-ohjelman (PEPP) netto-ostot loppuvat ensi vuoden alkupuolella, mutta tämän jälkeen ostot jatkuvat vanhan osto-ohjelman (APP) puitteissa, jota myös kasvatetaan. Kokonaisuudessaan ostojen taso jää kuitenkin nykyistä pienemmäksi. Merkittävämpi rahapolitiikan kiristäminen on kuitenkin euroalueella yhä kaukana ja laajemmat inflaatiopaineetkin ovatkin edelleen maltilliset.”
Dollari tulee jatkamaan vahvistumistaan
Jos siis odotettavissa on USA:n rahapolitiikan kiristyminen samalla kun euroalue ei kiristä rahapolitiikkaansa, luo se paineita dollarin vahvistumiselle.
Nummelin kertoo, että Nordea odottaa ensi vuonna dollarin jatkavan tänä vuonna nähtyä vahvistumistaan. Ennusteessa euron vaihtokurssi suhteessa dollariin laskee tasolle 1,11.
”Lyhyellä aikavälillä dollarin lisävahvistuminen on kuitenkin rajattu (3 kk ennuste: 1,16). Taalalle tukea tuo erityisesti Fedin rahapolitiikan kiristäminen, kun osto-ohjelman alas ajaminen hiljalleen alkaa ja koronnostot lähestyvät. Kokonaisuudessaan USA:n talous on vahvemmassa vedossa kuin euroalueen, ja inflaatiopaineetkin ovat kestävämmät Yhdysvalloissa, mitkä tukevat ennustettamme dollarin vahvistumisesta”, Nummelin arvioi.
Jos markkinat pelästyvät Fedin rahapolitiikan kiristämistä, voi dollari vahvistua jopa nopeammin, Nummelin toteaa. Nordea odottaa dollarin vahvistumisen jatkuvan myös ensi vuonna.
Yhdysvalloissa inflaatio jatkaa kipuamistaan. Toki osaltaan väliaikaista, mutta tämä luo painetta Fedille kiristää rahapolitiikkaa #sijoittaminen #inflaatio #talous pic.twitter.com/eXYaYvNomH
— Kristian Nummelin (@Nummelin_K) July 13, 2021
