Energian hinta on kallistunut huimasti vuoden aikana. Nousu on koskenut lähes kaikkia energiatuotteita mukaan lukien öljyä, sähköä, maakaasua ja jopa kivihiiltä.
Energian hinnan kallistumisen taustalla on koronaelpymisestä seurannut energiatuotteiden kysynnän kasvu sekä toisaalta vihreän siirtymän muutokset energiantuotannossa. Monissa maissa fossiilista energiantuotantoa on ajettu alas, mikä on nostanut hintoja ja lisännyt riippuvuutta muun muassa maakaasuun. Keski-Euroopan korkeampien hintojen taustalla on osittain Saksan päätös sulkea ydinvoimalat. Lyhyen aikavälin ajureista kuiva kesä on vaikuttanut hintojen kehitykseen.
Venäjän talouskasvun odotetaan kehittyvän verrokkimaita vahvemmin
Maailman suurin maakaasun vientimaa Venäjä hyötyy energiakriisistä Euroopassa. Maan talouskasvu nojautuu energiatuotteiden kysyntään ja hintakehitykseen. Venäjän bruttokansantuotteen muutokset korreloivat vahvasti energiatuotteiden ja erityisesti öljyn hintakehityksen kanssa.
Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että Venäjän bruttokansantuote kasvaa kuluvana vuonna 4,7 prosenttia. Se on selvästi toista öljymaata Saudi Arabiaa korkeampi kasvulukema. IMF:n talouskasvuennuste Saudi Arabialle on 2,8 prosenttia.
Venäjän vahvaa talouskasvua on jo hinnoiteltu valuuttamarkkinoilla, sillä rupla on vahvistunut tänä vuonna noin 10 prosenttia suhteessa euroon. Rupla on ollut kuluvana vuonna parhaiten tuottanut kehittyvien maiden valuutta.
Venäjän keskuspankki nosti hiljattain ohjauskoron 7,5 prosenttiin hillitäkseen inflaatiota. Koronnostot saattavat tukea ruplaa jatkossakin suhteessa nollakoron länsimaiden valuuttoihin. Sijoittajat odottavat Venäjän keskuspankin jatkavan länsimaita kireämmän rahapolitiikan tiellä.
Venäjä on kehittyvien maiden joukossa vahvassa asemassa, sillä maalla on maailman viidenneksi suurimmat, yhteensä 600 miljardin dollarin valuuttareservit. Reserveillä helpotetaan tuontia ja dollaripohjaisten velkojen hoitoa. Venäjän velkaantuneisuus on länsimaihin verrattuna matala, sillä sen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on vain noin 20 prosenttia. Esimerkiksi Suomella se on nykyään noin 70 prosenttia ja Italialla peräti noin 155 prosenttia.
Sijoittaminen Venäjän osakemarkkinoille vaatii korkeaa riskinottohalukkuutta
Makrotalouden ajurit ovat tällä haavaa Venäjän puolella. Maan osakemarkkinoilla on tyypillisesti korkea volatiliteetti, mikä on seurausta luonnollisesti energiatuotteiden suuresta hintavaihtelusta.
Analyytikoiden optimismi Venäjän osakemarkkinaa kohtaan on kasvanut. Kuluvan vuoden toisella puoliskolla tuloskasvuennusteita nostettiin 15 prosenttiyksikköä. Se on korkea lukema, sillä muista kehittyvistä maista esimerkiksi Saudi Arabian kohdalla ennusteita nostettiin noin 7 prosenttiyksikköä. Aasialaisten yhtiöiden ennusteet ovat pysyneet lähes ennallaan ja Etelä-Amerikan kohdalla niitä on jopa laskettu.
Venäjän osakemarkkinoiden tulospohjainen hinnoittelu on tyypillisesti matala, mikä kuvastaa maan osakemarkkinoiden korkeaa riskiä. Tällä hetkellä Moskovan pörssin yleisindeksi RTSI:n P/E-luku eli indeksin sisältävien yhtiöiden voittokerroin on 9,3. Tulosennusteilla lasketun P/E-luvun kerroin on 7,0.
Venäjän osakemarkkinan P/E-luku on noin puolet kehittyvien maiden kertoimesta, jos vertailukohtana käytetään MSCI Emerging Markets -indeksin arvostustasoa. Tilanne on tyypillinen, sillä Venäjän osakemarkkinoiden arvostustaso on historian saatossa ollut lähes aina matalampi kuin verrokkimaiden.
Matalaa arvostusta indikoi P/E-luvun lisäksi myös Venäjän osakemarkkinoiden peräti 7,5 prosentin osinkotuotto. Se on korkein lukema noin 15 vuoteen.
Venäjän osakemarkkinoille pääsee mukaan esimerkiksi pörssinoteerattujen ETF:ien avulla. Markkinan riskeistä ja korkeasta energiasektorin painosta kannattaa olla tietoinen ja huomioida se allokaation suuruudessa.
Venäjälle sijoittavia ETF:iä ovat muun muassa VanEck Russia ETF ja iShares MSCI Russia ETF. Vaihtoehdoista VanEck Russia ETF sopii kattavampaa hajautusta arvostavalle, sillä siinä on mukana 29 yhtiötä. iShares MSCI Russia ETF:ssä yhtiöitä on 25.
