Kuluttajahintojen ripeä nousu ei pelota osakesijoittajia.
Perjantaina julkaistiin Yhdysvalloissa tuoreet inflaatiolukemat. Kuluttajahinnat kiipesivät 6,8 prosenttia marraskuussa verrattuna vuodentakaisiin hintoihin. Inflaatiolukema oli nyt viidettä kuukautta peräjälkeen yli viisi prosenttia. Marraskuun inflaatio oli korkein vuoden 1982 jälkeen.
Yksittäisistä inflaatiokorin hyödykkeistä ennätystehtailijoita kallistumisen osalta olivat uudet ajoneuvot. Niiden hinta nousi peräti 11,1 prosenttia vuodessa. Myös tietyt muut tuotteet kuten olohuoneen huonekalut, keittiökalusteet ja miesten päällysvaatteet kallistuivat kaksinumeroisia prosenttilukemia.
Inflaatio on tällä hetkellä varsin laaja-alaista sillä muun muassa pikaruokaravintoloiden hintataso kohosi 7,2 prosenttia. Energian hinnan kallistuminen oli edelleen ripeintä. Esimerkiksi bensiinin hinta kallistui 58,1 prosenttia vuodessa.
Pienistä amerikkalaisista yrityksistä noin 60 prosenttia on nostanut hintoja viimeisen 90 päivän aikana. Niistä 80 prosenttia kertoi, että syynä on kallistuneet työvoimakustannukset. Tuotantokustannusten kallistumisen syyksi mainitsi 72 prosenttia.
Siispä keskeisimmät syyt inflaatioon lienevät jo totutusti tuotteiden toimitusongelmat, muun muassa komponenteista on pula. Monilla aloilla on myös työvoimapula, mikä heijastuu myös hintoihin, kun palkoissa on korotuspaineita.
Yhdysvalloissa on tällä haavaa erittäin vahva kysyntä työmarkkinoilla. Atlantan Fedin mukaan palkat nousivat marraskuussa peräti 4,3 prosenttia. Se on korkein hyppäys vuoden 2007 jälkeen. Palkkainflaatiosta ja sen vaikutuksesta kuluttajahintoihin on tulossa osakemarkkinoiden yksi keskeisimmistä teemoista vuonna 2022.
Miksi osakemarkkina ei pelkää inflaatiota?
Perjantaina osakekurssit kallistuivat inflaatiouutisten jälleen. Keskeiset osakeindeksit sulkeutuivat lähellä kaikkien aikojen ennätyspistelukuja Yhdysvalloissa.
Vahva osamarkkinoiden kehitys johtuu kolmesta eri tekijästä. Ensinnäkin sijoitusmarkkinoilla on edelleen erittäin paljon likviditeettiä kevyen rahapolitiikan ansiosta. Matalan korkotason ja likviditeetin myötä sijoittajat hyväksyvät historiaan verrattuna korkean arvostustason. Löysä raha allokoituu myös osittain passiivisiin sijoitusrahastoihin. Niiden hoitamisessa arvostustasoilla ei ole paljon merkitystä, sillä varat sijoitetaan osakeindeksin painojen mukaisesti. Osakeindeksit ovat yleensä markkina-arvopainotettuja, varat allokoituvat erityisesti markkina-arvoltaan suuriin yhtiöihin.
Vahvan likviditeetin lisäksi oletettu inflaation tilapäisyys on keskeinen syy, miksi osakemarkkina ei reagoi enempää inflaatioon. Sijoittajien konsensusarvio lienee edelleen, että inflaatio rauhoittuu jo ensi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Moni siis ajattelee, että muutamien kuukausien korkeista inflaatioluvuista ei kannata liikaa huolestua, vaan katsoa kauemmaksi tulevaisuuteen.
Kolmas osakemarkkinoita tukeva ajuri on yhtiöiden vahva tuloskasvu. Maailman seuratuimman osakeindeksi S&P 500:n yhtiöiden tuloskasvun odotetaan olevan noin 21 prosenttia vuoden neljännellä kvartaalilla. Se olisi neljäs peräkkäinen yli 20 prosentin kvartaali, jos itse toteuma on lähellä ennusteita. Huiman tuloskasvun vuoksi korkeat arvostuskertoimet, esim. P/E-luku, ovat monelle ok.
Osakemarkkinoiden ympäristö tuskin jatkuu kauan yhtä houkuttelevana
Harvoin jos koskaan aiemmin samaan aikaan korkotaso on ollut yhtä matala, tuloskasvu huippuluokkaa sekä lisäksi keskuspankki on tarjonnut yhtä massiivista elvytystä ja likviditeettiä.
Inflaatiosta on näillä näkymin tulossa juhlien pilaaja. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed suunnittelee jo arvopaperien osto-ohjelman supistamista. Se mahdollistaisi kenties jo ensimmäisen koronnoston ensi vuoden keskivaiheilla.
Inflaatio tuskin väistyy ihan heti, vaikka toimitusongelmat saataisiin kuriin. Työvoimapula ja sen aiheuttama palkkainflaatio nostavat yritysten kustannuksia ja heijastuvat sen myötä tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun.
Inflaation syyt eivät rajoitu ainoastaan tuotanto-ongelmiin ja palkkojen nousuun. Kolmas mainittava inflaatiota kiihdyttävä ajuri ensi vuonna liittyy Covid-19 pandemian aikana huimasti kallistuneisiin asuntoihin. Edessä on vuokrien korotuksia. Vuokrien hintakehitys on peräti 40 prosentin painolla inflaatiokorissa. Toisaalta mahdollinen energian hinnan tasaantuminen ensi vuonna saattaa hieman hillitä inflaatiokehitystä.