Maailman ja Suomen talous olivat toipumassa hyvää vauhtia kaksi vuotta maailmantaloutta rasittaneesta koronakriisistä vuoden alussa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan 24. helmikuuta muutti kuitenkin niin turvallisuusympäristön kuin taloudelliset näkymätkin.
Kohta kuukauden jatkuneella sodalla on merkittävä vaikutus Euroopan ja erityisesti Suomen talouteen, todennäköisesti koko globaalin talouden rakenteisiin. Näin arvioivat Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkijat Henna Busk, Veera Holappa, Janne Huovari, Markus Lahtinen, Antti Raukola, Saara Vaahtoniemi uusimmassa PTT:n kansantalouden ennusteessa.
Tutkijoiden mukaan sodalla on nopeita ja suoria vaikutuksia talouteen ulkomaankaupan ja monien raaka-aineiden hintojen kautta. Lisäksi jo ennestään kovilla olleet logistiikkaketjut joutuvat uudelle koetukselle.
PTT:n ennusteen mukaan Ukrainan sota muuttaa eurooppalaisten valtioiden finanssipolitiikkaa, minkä vaikutukset näkyvät vasta viiveellä.
Myös globaalin talouden rakenteet muuttuvat ja Suomen asema siinä. Tutkijoiden mukaan sodan kululla ja lopputuloksella on suuri merkitys siihen, miten isoja nämä vaikutukset ovat.
Yksi sijoittajien kannalta merkittävä sodan seuraus on inflaation kiihtyminen.
Kuluttajahintojen nousu kiihtyi jo ennen Venäjän hyökkäystä niin USA:ssa, Euroopassa kuin Suomessakin. Kolme tekijää, eli koronakriisistä toipuminen, elvyttävä talouspolitiikka sekä tuotannon ja logistiikan pullonkaulat, nostivat inflaation alkuvuonna Yhdysvalloissa lähes kahdeksaan prosenttiin, euroalueella lähes kuuteen prosenttiin ja Suomessa 4,5 prosenttiin, PTT toteaa.
Inflaation kiihtyminen johtui vielä jonkin aikaa sitten lähinnä pelkästään energian hinnannoususta. Hintojen nousu on nyt kuitenkin koko ajan levinnyt laajemmalle.
Kuitenkin ennen sodan alkua inflaation odotettiin hidastuvan loppuvuonna. PTT:n mukaan energian inflaatiota kiihdyttävä vaikutus olisi kääntynyt hidastavaksi ja tuotannon normalisoituminen olisi laskenut monien tavaroiden hintoja.
Sota kuitenkin muutti inflaationäkymät synkemmiksi.
PTT:n tutkijoiden mukaan energian hinta jää korkeammalle kuin ennen Ukrainan kriisiä ajateltiin. Myös ruuan hinta kallistuu selvästi enemmän. Koska finanssipolitiikka on elvyttävämpää, lisää se hintapaineita myös omalta osaltaan.
Sota myös pahentaa monien tuotantoketjujen ja logistiikan ongelmia ainakin väliaikaisesti, tutkijat arvioivat.
Eikä tässä vielä kaikki.
PTT:n mukaan hintoja pitää koholla ainakin ensimmäisellä vuosipuoliskolla myös koronatilanne Kiinassa, sillä koronasulut ovat palanneet kiinalaisiin kaupunkeihin ja tuotantolaitoksiin. Helposti leviävien varianttien johdosta tällä tuskin pysäytetään viruksen leviämistä, mutta tuotanto kylläkin – ja se luo hintapaineita.
Vaikka hintojen kehityksen ennusteeseen liittyy erittäin suurta epävarmuutta, inflaatio on tänä ja ensi vuonna selvästi viime vuosia nopeampaa, PTT ennustaa.
Pitkittyneessä kriisissä hintoja nostavat tutkijoiden mukaan ennen muuta kriisin vaikutukset raaka-aineiden tuotantoon ja tuotantoketjuihin. Lyhyessäkin kriisissä myös tämän vuoden viljan tarjonta maailmanmarkkinoilla on vähäistä, mikä nostaa hintoja.
Julkinen kysyntä tulee kasvamaan. Jos kriisi jää lyhyeksi, yksityinen kysyntä jatkaa reipasta kasvuaan, PTT ennustaa.
Kuluttajahinnat nousevat PTT:n ennusteessa tänä vuonna noin viisi prosenttia. Ensi vuoden inflaatiota on tutkimuslaitoksen mukaan vielä hyvin vaikea arvioida. Markkinat kuitenkin sopeutuvat tilanteeseen, mikä tarkoittaa energian hintojen laskua ja tuotannon pullonkauloista johtuvien hintapaineiden helpottamista.
Hintojen nousu voi näkyä myös työmarkkinoilla. Inflaatio saattaa nostaa palkkoja, jotka osaltaan lisäävät inflaatiopaineita.
PTT:n ennusteessa inflaatio onkin ensi vuonnakin selvästi korkeammalla kuin viime vuosina, noin 2,5 prosenttia.
Palkkakehitys ei pysy inflaation vauhdissa, mikä tarkoittaa kotitalouksien ostovoiman heikentymistä.
Palkkoihin tehdyt sopimuskorotukset ovat olleet noin kaksi prosenttia. PTT arvioi, että vielä auki olevissa sopimuksissa korotukset saattavat olla suurempia, varsinkin julkisella sektorilla. Lisäksi palkkaliukumat kasvavat vielä tänä vuonna hyvän työllisyyskehityksen ansiosta. PTT:n mukaan inflaatio tulee kuitenkin olemaan tänä vuonna selvästi ansiotulojen nousua korkeampaa, joten ansiotulojen ostovoima laskee.
Toisaalta kotitalouksien yhteenlaskettua ostovoimaa tukevat työllisyyden paraneminen ja korona-aikana kertyneet säästöt, PTT arvioi.
