Tuoreessa kauppakamarikyselyssä 28 prosenttia vastanneista yrityksistä kuvailee tunnelmiaan pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi ja 27 prosenttia optimistiseksi tai erittäin optimistiseksi. 45 prosenttia kuvailee toimialansa tunnelmaa normaalina. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tunnelmat jakautuvat kahtiajakoisesti toimialoittain.
Rakennusalalla lähes 40 prosenttia vastaajista luonnehtii toimialan tunnelmaa pessimistiseksi tai erittäin pessimistiseksi. Myös kaupan toimialalla tunnelmia kuvataan kielteisesti. Sen sijaan palveluloimialoilla näkymät ovat tuntuvasti valoisammat koronarajoituksien jäätyä taakse.
”Rakennusluvat kääntyivät laskuun jo viime vuonna, eli rakentamisen tahdin hiipuminen oli odotettavissa jo ennen sodan alkua. Rakennuskustannusten nousu vaivasi toimialaa jo viime vuonna, mutta tänä vuonna tilanne on pahentunut. Vallitsevat tunnelmat ovatkin rakentamisen toimialla varsin synkeät”, Appelqvist kertoo.
Odotukset viennin ja työllisyyden kehityksestä valoisat
Kauppakamarikyselyssä 84 prosenttia vastaajayrityksistä arvioi liikevaihtonsa kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavan kuuden kuukauden aikana suhteessa nykytilanteeseen. Vain 16 prosenttia ennakoi liikevaihdon laskua.
Yritysten odotukset ovat edelleen varsin hyviä myös tilausten kehityksen osalta. Vain 18 prosenttia vastaajista ennakoi tilauskannan supistuvan seuraavien kuuden kuukauden aikana.
”Myös odotukset viennin ja työllisyyden kehityksestä ovat yhä varsin pirteitä. Tulokset eivät takaa varmuudella mitään, mutta selvää on, etteivät ne tue tulkintaa ainakaan isomman taantuman alkamisesta toistaiseksi”, sanoo Appelqvist.
Ukrainan sodan vaikutus investointeihin tuntuva
Kauppakamarikyselyssä vain viisi prosenttia yrityksistä arvioi Ukrainan sodan lisänneen yrityksen suunnittelemia investointeja jonkin verran tai merkittävästi. Selvästi suurempi osuus eli 29 prosenttia yrityksistä arvioi sodan vähentäneen investointeja.
Noin puolet yrityksistä arvelee investointien olevan tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Toinen puolisko jakaantuu melko tasaisesti, mutta hieman yli neljännes, eli 26,3 prosenttia vastaajista arvioi investointien jääväen viime vuotta vähäisemmiksi.
”Sodan kielteinen vaikutus investointeihin on erittäin tuntuva, vaikka valtaosalle yrityksiä sota ei toki ole tuonut ainakaan toistaiseksi muutoksia suunniteltuihin investointeihin. Investointisuunnitelmat ovat kuitenkin vahvasti sidoksissa yrityksen kokoon. Mitä suurempi yritys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä investointien ennakoidaan kasvavan tänä vuonna. Erityisesti teollisuuden toimialoilla investointien kasvuun löytyy yhä melko hyvin luottoa”, Appelqvist sanoo.
Kolmannes yrityksistä ilmoitti kannattavuutensa heikkenevän
33 prosenttia yrityksistä ilmoitti kannattavuutensa heikkenevän tänä vuonna verrattuna viime vuoteen ja jopa yli 72 prosenttia ennakoi myyntihintojen nostoa seuraavan 4 kuukauden aikana.
Tilanne on vaikea monille yrityksille, jotka kamppailevat voimakkaasti nousevien tuotantokustannusten kanssa. Mahdollisuuksien mukaan yritykset pyrkivät silti siirtämään tuotantokustannusten nousua eteenpäin.
”Loppuvuodelle voidaan siis ennakoida yritysten jakaantumista voittajiin ja häviäjiin sen mukaan, miten suuren osan tuotantokustannusten noususta ne pystyvät siirtämään eteenpäin. Vaikka myyntihinnat monessa tapauksessa tulevat nousemaan, on silti ilmeistä, ettei raaka-aineiden ja energian hintojen nousu synnytä yrityksiin ylimääräistä palkannostovaraa. Siksi palkansaajien ostovoiman supistuminen tänä vuonna on väistämätöntä”, Appelqvist sanoo.
