Sotamenestys on kääntynyt Venäjän kannalta koko ajan synkemmäksi, kun Ukraina on pystynyt valtaamaan alueita takaisin Itä-Ukrainasta. Ukraina on pystynyt amerikkalaisilla HIMARS-ohjuksilla tuhoamaan venäläisille tärkeitä ammusvarastoja, huoltoyhteyksiä ja tukikohtia.
Sota on käynyt Venäjälle myös taloudellisesti kalliiksi.
Vielä vuoden 2022 alussa – eli ennen Venäjän hyökättyä Ukrainaan – Venäjän ennakoitiin kasvavan vuosina 2022‒2023 yhteensä noin viisi prosenttia.
Nyt tilanne on toisin.
Länsimaat ovat asettaneet Venäjälle ennen näkemättömän kovat ja monipuoliset talouspakotteet. Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola arvioi, että sodan seurauksena Venäjän talouteen kohdistuva epäluottamus on kasvanut valtavasti.
”Sodan vuoksi Venäjälle asetetut talouspakotteet ovat eristäneet Venäjän kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta, rajoittaneet teknologiatuotteiden saatavuutta Venäjällä ja leikanneet venäläisten tavaroiden ulkomaista kysyntää. Tuoreimmissa ennusteissa Venäjän BKT:n odotetaan supistuvan yhteensä 8‒10 % vuosina 2022‒2023”, Simola toteaa.
Simolan mukaan ilman sotaa Venäjän bruttokansantuote olisi siis voinut olla vuonna 2023 jopa 15 prosenttia suurempi. Nyt Suomen Pankki ennustaa, että Venäjän bruttokansantuote tulee laskemaan ensi vuonna vuoden 2013 tasolle.
Vuoden 2021 keskimääräisellä valuuttakurssilla tämä merkitsee noin 270 miljardin dollarin menetystä kokonaistuotannossa pelkästään vuonna 2023, Simola laskee.
Simolan mukaan samalla myös venäläisten elintaso laskee jyrkästi, vaikka se on kehittynyt heikosti jo viimeisen vuosikymmenen.
”Vuoden 2022 tammi-kesäkuussa venäläisten kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot olivat reaalisesti eli inflaation vaikutus huomioiden pienemmät kuin vuonna 2012 (Kuvio 2). Tulojen pudotuksen odotetaan kiihtyvän loppuvuonna.”
Lisäksi pakotteista johtuvien tuontimahdollisuuksien vähennyttyä venäläisten saatavilla oleva tuotevalikoima pienenee. Korvaavat venäläiset tuotteet ovat usein laadultaan heikompia ja kalliimpia, kuten monien elintarvikkeiden kanssa nähtiin Venäjän vuonna 2014 asettamien tuontirajoitusten jälkeen, Simola toteaa.
Lisäksi venäläisten mahdollisuudet matkailuun ulkomailla ovat kaventuneet huomattavasti.
Venäjän ”erikoisoperaatio” on tosiasiallisesti sota, ja sotatalous syö aina julkisia resursseja.
Simolan mukaan sota on lisäämässä Venäjän puolustukseen ja kansalliseen turvallisuuteen käytettäviä budjettimenoja yhteensä 7 400 miljardilla ruplalla, mikä on 110 miljardia dollaria eli lähes kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta vuosina 2022‒2025.
”Nämä varat Venäjän valtio olisi voinut ilman sotaa käyttää kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Nyt valtion täytyy sodan rahoittamiseksi leikata menoja hyödyllisemmistä kohteista kuten tienrakennuksesta ja tieteen edistämisestä. Puolustusmenojen lisääminen voi kasvattaa sotateollisuuden tuotantoa, mutta kansalaisten hyvinvointia se ei lisää”, Simola toteaa.
Kaikki ei Venäjällä kuitenkaan ole niin synkkää kuin mitä aiemmin ounasteltiin. Ehkä hieman yllättäen esimerkiksi Venäjän työttömyys ei ole juuri pahentunut.
Vanhempi neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksesta kertoo Ylelle, että Venäjällä sopeutuminen tapahtuu perinteisesti palkkojen kautta eli leikataan palkkoja, lisiä ja bonuksia ennemmin kuin irtisanotaan.
Lisäksi öljy- , kaasu- ja hiiliteollisuus, rakentaminen ja puolustusteollisuuteen liittyvä tuotanto ovat edelleen Venäjällä kasvaneet.
Salangon mukaan Venäjän hallinnolla on silti edessään mittavia säästötoimia. Maan vientitulot ovat supistuneet ja supistuvat ensi vuonna lisää, kun EU:n asettamat öljyn ja öljytuotteiden tuontikiellot alkavat purra.
