Ukrainan sota aiheuttanut Euroopassa energiakriisin, kun maakaasun ja öljyn hinta on noussut sodan ja Venäjä-pakotteiden vuoksi jyrkästi. Kaikki suurimmat euromaat ovat pyrkineet loiventamaan energiakriisin vaikutuksia erilaisilla tukitoimilla, jotka vastaavat noin kolmea prosenttia maiden bruttokansantuotteesta, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.
Euromaat ovat joutuneet rahoittamaan toimiaan hakemalla rahoitusta korkomarkkinoilta. Samalla kuitenkin valtiolainojen korot ovat selvässä nousussa. Esimerkiksi viime vuoden lopussa Saksan 10-vuoden velkakirjan korko oli negatiivinen, mutta nyt se on kivunnut jo 2,3 prosenttiin. Nousu on ollut siis vauhdikasta.
Valtiolainojen korot jatkavat edelleen nousuaan, koska EKP on lopettanut nettomääräiset valtionlainaostonsa ja keskustelut keskuspankin omistuksien jonkinlaisesta alasajostakin ovat alkamassa, Gerich toteaa.
Gerichin mukaan nopeasti nouseva korkotaso ei ole otollisin ympäristö valtioille hakea suuria määriä rahoitusta markkinoilta.
”Saksan julkinen talous ja velkakirjamarkkinat kestävät todennäköisesti myös suuret tukipaketit, mutta samaa ei voi sanoa esimerkiksi Italiasta tai monesta muusta euromaasta”, pääanalyytikko toteaa.
Gerichin mukaan ei olekaan lainkaan selvää, että rahoitusmarkkinoilta löytyisi riittävästi halukkaita sijoittajia rahoittamaan uudet mittavat valtioiden tukipaketit – ainakaan nykyisillä korkotasoilla. Erityisen haastavaa rahoituksen saaminen voi olla euroalueen kriisimaille, kuten esimerkiksi Italialle.
”Esimerkiksi Italian 10-vuotinen valtionlainakorko lähentelee jo viiden prosentin tasoa. Hieman yksinkertaistaen voisi ajatella, että pidemmällä tähtäimellä viiden prosentin korkotaso vaatisi kahden prosentin inflaatio-oletuksella kolmen prosentin reaalikasvua tai ylijäämäistä valtiontaloutta ennen korkomaksuja, jotta velka olisi kestävällä uralla. Italian reaalikasvu on ollut euroaikana vuositasolla keskimäärin vain hieman plussan puolella, tosin julkinen tasapaino ennen korkomenoja on ollut jonkin verran positiivinen. Joka tapauksessa jo nykyiset pitkien korkojen tasot ovat haastavia Italialle pidemmälle katsottaessa.”
Huolten kasvaessa korot voivat nousta nopeastikin.
Pääanalyytikon mukaan vielä ei voida puhua mistään valtionlainamarkkinoiden kriisistä. Kuitenkin paineet ovat kasvamassa, kun EKP jatkaa rahapolitiikan kiristämistä ja valtioiden uudet tukitoimet lisäävät rahoitustarpeita.
”Esimerkiksi Italian 10-vuotisen valtionlainan korkoero Saksan vastaavaan on noussut korkeimmilleen sitten koronakevään 2020 – 10-vuotinen valtionlainakorko on viimeksi ollut näin korkealla vuonna 2013. Euroalueen velkakriisin huipuissa vuosina 2011-12 korkoero oli toki yli tuplat nykytasoon verrattuna, mutta huolten kasvaessa korot voivat markkinoilla nousta nopeastikin”, Gerich toteaa.
Gerichin mukaan korkomarkkinoilla on yleisesti nähty viimeisen puolen vuoden aikana rajumpia liikkeitä kuin kertaakaan aiemmin euroaikana.
”Valtionlainamarkkinoiden pahin vuoristorata saattaa olla vielä edessä”, pääanalyytikko arvioi.