Nordea odottaa asuntomarkkinakatsauksessaan asuntojen hintojen laskevan Suomessa noin viisi prosenttia seuraavana vuonna. Pääkaupunkiseudulla voidaan Nordean mukaan nähdä jyrkempikin lasku suurempien asuntolainojen vuoksi. Nordean ennusteen toteutuminen edellyttää, että taantuma jää lyhyeksi.
1990-luvun lamassa asuntojen hinnat laskivat 40 prosenttia ja vuoden 2008 finanssikriisissä kuusi prosenttia. Finanssikriisissä 12 kuukauden euribor nousi 4,8 prosenttiin. Yleisin asuntolainojen viitekorko on tällä hetkellä noin 2,8 prosentissa.
Alkaneessa suhdannekäänteessä emme ole vielä kuitenkaan nähneet työttömyyden kasvua. Asuntomarkkinoiden hyytymistä tyypillisesti seuraa jälkijättöisesti yritysten tulosten heikentyminen. Suojellakseen tuloksiaan yritykset turvautuvat kustannussäästöihin. Samanaikaisesti kuluttajien ostovoimaa heikentää laaja-alainen inflaatio.
Asuntovelallisten taloudellista liikkumavaraa kaventavat myös asunto-osakeyhtiöiden kasvavat hoitokulut ja yhtiölainojen korkomenot. Tilastokeskuksen mukaan ylläpidon kustannukset nousivat 10 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä verrattuna edellisvuoteen. Myös kiinteistöveron indeksikorotus kasvattaa asumiskustannuksia. Asunto-osakeyhtiöt ovat vasta aloittaneet nostamaan hoitovastikkeita.
Tilastokeskuksen mukaan rakentamisen määrä heikkeni kesä-elokuussa merkittävästi suhteessa vuodentakaiseen. Rakennuslupia myönnettiin neljännes vähemmän ja rakennushankkeita aloitettiin 21 prosenttia vähemmän.
Käynnissä oleva rakentaminen oli vielä vuotta edeltävällä tasolla ja uudiskohteita tulee yhä markkinoille voimakkaaseen tahtiin asuntojen kysynnän hiipuessa. Vanhojen asuntojen kauppa laski lokakuussa yli 30 prosenttia. Eniten asuntokauppa on vähentynyt Jyväskylässä, pääkaupunkiseudulla ja Porvoossa. Nordean mukaan uusien asuntojen kauppa on käynyt vanhoja hitaammin.
Nordea ennustaa ensi vuoden alun olevan asuntomarkkinoilla haastavin ja tilanteen helpottavan vuoden loppua kohden. Asuntojen hintajousto on ollut toistaiseksi pientä painottuen pienempiin asuntoihin. Nordea uskoo suurempien kotien hintojen seuraavan viiveellä perässä.
Suomen asuntomarkkina on haavoittuvimpien joukossa
Entinen Nordean strategi ja nykyinen markkinakommentaattori Andreas Steno Larsen listaa Suomen haavoittuvimpien joukkoon. Edelle kapuavat Puola, Norja ja Australia Stenon kansainvälisessä vertailussa.
Steno vertailee maita kahden tekijän perusteella: kuinka suuri osuus asuntolainoista on kiinteäkorkoisia ja kuinka paljon kotitalouksilla on velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suurin osa suomalaisten lainoista on sidottu vaihtuvaan euribor-korkoon, mikä lisää asuntovelallisten lainanhoitokustannuksia korkojen noustessa. Nordean mukaan 70 prosentilla asuntovelallista on kiinteäkorkoinen laina tai säästöjä korkojen nousun varalle.
Kansainvälisessä mittapuussa suomalaisilla on kohtuullisesti velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kotitalouksien asuntovelka yltää 76 prosenttiin, kun vastaava lukema on esimerkiksi Ruotsissa 90 prosenttia ja Norjassa 105 prosenttia.
Ruotsissa yhdistyy sekä verrattain korkea kiinteiden korkojen osuus ja korkea velkaantuneisuus. Ruotsin asuntokuplan puhkeamisesta onkin puhuttu pitkään ja Steno näkeekin jopa kymmenien prosenttien hinnanlaskun mahdolliseksi.
Yhdysvalloissa asuntolainojen kysyntä heikkeni syyskuussa kolmanneksella. Valmistuvia koteja oli kuitenkin reilusti edellisvuotta enemmän ja myynnissä olevien asuntojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa. Rakentamisen ja asumisen kustannusten sekä korkojen nousun myötä omistusasuminen on lipunut monen amerikkalaisen ulottumattomiin.
