12 kuukauden euribor on tärkeä korko erityisesti asuntovelallisille. Korko on kivunnut nopeasti, mutta voiko rahan hinnannousu vielä jatkua?
Euriborit ovat euroalueen rahamarkkinoiden viitekorkoja. Ne määräytyvät sen mukaan, millä korolla suuret euroalueen pankit voivat saada euromääräistä rahoitusta rahamarkkinoilla ilman vakuuksia. Euribor-korot riippuvat Euroopan keskuspankin ohjauskorosta.
Asuntolainassa viitekorkona on tyypillisesti käytetty Suomessa 12 kuukauden euriboria.
Euribor-korot lähtivät viime keväänä jyrkkään nousukiitoon, kun keskuspankki EKP aloitti ohjauskoron nostot. 12 kuukauden Euribor alkoi hätyytellä jo neljää prosenttia. Kun sitten Yhdysvalloissa havaitut kolmen pankin ja Euroopassa Credit Suissen vaikeudet valtasivat talousmedioiden uutistilan, kääntyi 12 kuukauden Euribor laskuun.
Euriborin tuleva kehitys riippuu siis siitä, mihin suuntaan EKP ohjauskorkoa vie. Korkopäätökset puolestaan riippuvat euroalueen inflaation kehittymisestä.
EKP:n mukaan inflaatio on liian nopeaa, eikä se vaikuta vielä hidastuvan toivotusti.
Keskuspankki ei jarruttele rahapolitiikan kiristystoimissaan
Siksi viime torstaina pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,50 prosenttiyksiköllä, jotta inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi ei jää liian kauas tulevaisuuteen.
50 korkopisteen koronnosto yllätti jotkut analyytikot, jotka odottivat keskuspankin olevan varovaisempi sveitsiläispankki Credit Suissen ongelmien vuoksi. Credit Suissen ongelmien hoitaminen on kuitenkin Euroopan keskuspankkia enemmän Sveitsin keskuspankin tehtävä. Sveitsin keskuspankki lainaa 54 miljardin dollaria Credit Suisselle.
Inflaatiovauhti on EKP:n perusskenaariossa jo arvioitu hitaammaksi kuin vielä joulukuun asiantuntija-arvioissa, kun energian hinta oli alkanut laskea. Inflaatiovauhti olisi maaliskuisten arvioiden mukaan keskimäärin 5,3 prosenttia vuonna 2023, enää 2,9 prosenttia vuonna 2024 ja 2,1 prosenttia vuonna 2025.
Hinnankorotuspaineet eivät kuitenkaan ole väistyneet.
EKP:n mukaan ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatiovauhti nopeutui vielä helmikuussakin, ja asiantuntija-arvioissa se on tänä vuonna keskimäärin 4,6 prosenttia eli nopeampi kuin vielä joulukuussa ennakoitiin. Sen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,5 prosenttia ja vuonna 2025 enää 2,2 prosenttia, sillä toimitushäiriöiden vaikutus pienenee, pandemiaan liittyneiden rajoitusten poistumisesta alkaa olla aikaa ja kysyntää on yhä vähemmän, kun rahapolitiikka kiristyy.
Pankki kertoi tiedotteessaan, että epävarmassa tilanteessa on tavallistakin tärkeämpää, että korkopäätöksissä otetaan huomioon, miten inflaation ennakoidaan kehittyvän taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saatavien tietojen pohjalta, miten pohjainflaatio kehittyy ja kuinka hyvin rahapolitiikka puree.
EKP:n neuvosto kertoi olevansa perillä markkinoiden jännittyneestä tilanteesta – millä se viittasi kaatuneista pankeista aiheutuneeseen epävarmuuteen – ja se kertoi ryhtyvänsä tarvittaessa toimiin varmistaakseen hinta- ja rahoitusvakauden euroalueella.
Tuoreimmat EKP:n asiantuntijoiden arviot valmistuivat maaliskuun alussa eli ennen jännitteiden voimistumista finanssimarkkinoilla, ja jännitteet voivat vaikuttaa talous- ja inflaatiokehitykseen.
Voiko euribor vielä nousta yli neljän prosentin?
Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich ennustaa, että 12 kuukauden euribor-koron heilahdukset jatkuvat.
”Tänään alas, huomenna taas todennäköisesti ylös”, Gerich toteaa Twitterissä.
Gerich ei kuitenkaan usko, että 12 kuukauden euriborin neljän prosentin tuntumaan kuitenkaan palataan ainakaan lähiviikkoina.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde antoi torstain lehdistötilaisuudessa ymmärtää, että keskuspankki on harkitsevainen seuraavien korkopäätösten suhteen. Hän korosti, että keskuspankki on tarvittaessa valmis tarjoamaan likviditeettiä pankeille. EKP perustaa seuraavat korkopäätöksensä makrotalouden tilastoihin. Lagarde kertoi, että tällä hetkellä ei ole mahdollista arvioida tulevia korkopäätöksiä.
Koronnosto-odotukset ovat heikentyneet merkittävästi pankkien ongelmien vuoksi. Markkina hinnoittelee keskuspankin korkotason huippua vain hieman yli kolmeen prosenttiin eli lähelle tämän hetken korkotasoa.
Kannattaisi kiinnittää huomiota, että esim. pohjoismaiset pankit ovat jättäneet ennen vuotta -21 euribor bank panel -toimikunnan. Korot määräytyy eteläeuroppalaisten pankkien toimesta nykyään. Onko pankkipaneelissa toimiminen kallista vai eikö esim. Nordeaa ja op:ta kiinnosta olla mukana toiminnassa??