Pihlajalinna on kasvanut vauhdilla. Monet merkit viittaavat siihen, että kasvu ei ole ollut hallittua.
Yksityinen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottaja Pihlajalinna on ollut sijoittajan murheenkryyni. Vuodessa osakkeen arvosta on sulanut lähes 40 prosenttia.
Yhtiölle vuosi oli monin tavoin haastava. Kannattavuus heikkeni koronapalveluiden vähenemisen sekä erityisesti korkeina pysyneiden sairauspoissaolojen ja julkisen erikoissairaanhoidon kulujen vuoksi.
Pihlajalinna on kuitenkin kasvanut vauhdilla – ehkä liiankin kovalla vauhdilla.
Se on toteuttanut viime vuosien aikana kymmeniä yritysostoja, lisännyt omistuksiaan kuntayhtiöissä ja ostanut vuonna 2021 nettovelattomalla vajaan 32 miljoonan euron jättikaupalla OP Ryhmältä Pohjola Sairaalan.
Kasvun ansiosta Pihlajalinna on noussut Suomen kolmanneksi suurimmaksi terveysyhtiöksi. Edellä ovat vain Mehiläinen ja Terveystalo.
Haasteena on ollut kuitenkin Pohjola Sairaalan ja muiden yrityshankintojen synergioiden saavuttaminen. Selkeyttääkseen liiketoimintaansa Pihlajalinna myi hammaslääkäritoimintonsa vuoden alussa.
Kasvu yrityskaupoilla on lisännyt yhtiön velkakuormaa. Sen nettovelkaantumisaste on noussut yli 300 prosenttiin ja Kauppalehden mukaan se on Helsingin pörssin kahdeksanneksi velkaisin yhtiö. Hammaslääkäritoimintojen myynti oli keino parantaa yhtiön rahoitustilannetta.
Kallis hybridilaina kertoo rahoittajien epäluottamuksesta
Pihlajalinna laski maaliskuussa liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan, jonka avulla se järjestelee tasettaan terveempään kuosiin.
Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää, eikä Pihlajalinna ole velvollinen maksamaan, ostamaan tai lunastamaan takaisin Hybridilainaa tarkistuspäivänä. Liikkeeseenlaskusta saatavat nettovarat yhtiö käyttää valmiusluottolimiitistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun ja Pihlajalinnan yleisiin rahoitustarpeisiin.
”Järjestely tukee yhtiön pääomarakennetta ja strategian toteuttamista”, kertoo Pihlajalinnan vt. toimitusjohtaja Mikko Wirén.
Vaikka Pihlajalinna saakin hybridilainalla laskettua velkaantumistaan, ei se ole mikään ilmainen lounas. Hybridilaina on kallista lainarahaa. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12 prosenttia vuodessa tarkistuspäivään maaliskuuhun 2026 saakka. Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.
Hybridilainan nosto on varoitusmerkki. Se saattaa olla merkki siitä, että yhtiö ei ole onnistunut neuvottelemaan uudesta rahoituksesta pankkien kanssa. Siksi Pihlajalinna on joutunut turvautumaan kalliiseen rahoitukseen. Hybridilainan korkea korko kertoo myös yhtiöön liittyvistä riskeistä.
Tulos sakkaa
Viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä yhtiön liikevaihto kasvoi lähes 22 prosenttia vertailukaudesta 188 miljoonaan euroon. Lääkärikeskusten käyntimäärät kasvoivat 40 prosenttia vertailuneljänneksestä, josta kasvua ilman yritysjärjestelyjä oli 17 prosenttia. Kaikista vastaanottokäynneistä 36 prosenttia tapahtui etäkanavissa.
Orgaaninen kasvu oli 7,4 prosenttia vertailukaudesta. Ilman koronapalveluita orgaaninen kasvu olisi ollut 12,1 prosenttia.
Yhtiön on ollut kuitenkin vaikea kasvaa kannattavasti. Vahvasta kasvusta huolimatta tuloskehitys oli pettymys.
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia jäi vain 2,2 miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin lukema oli ollut 7,8 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos painui pakkaselle -0,03 euroa, kun vuotta aiemmin se oli plussalla 0,19 euroa.
Analyytikoiden konsensusennusten oikaistulle liiketulokselle ilman poistoja ja arvonalennuksia oli selvästi toteumaa korkeampi, 9,1 miljoonaa euroa.
Tehostamistoimet tulevat tarpeeseen
Pihlajalinna on aloittanut tehostamistoimet, joilla se tavoittelee kannattavaa kasvua ja taloudellisen aseman vahvistamista.
Osana toimenpiteitä yhtiö käynnisti muutosneuvottelut tammikuussa 2023. Neuvotteluiden yhteydessä tarkasteltiin organisaation rakennetta sekä työtehtäviä. Lisäksi arvioitiin yksittäisten toimipaikkojen osittaisia supistamisia, yhdistämisiä tai lakkauttamisia.
Neuvotteluiden tuloksena Pihlajalinnan toimintatapaa ja organisaatiota muokataan. Yhtiö siirtyy aiemmasta yksityisiä terveyspalveluita koskeneesta kahdeksan maantieteellisen alueen mallista viiden alueen malliin. Lisäksi yhtiön kaupallinen organisaatio yhdistyy osaksi yksityisten terveyspalveluiden liiketoimintakokonaisuutta sekä konsernin yleishallintoa. Tämän lisäksi konsernin HR- ja hankintatoiminto sulautetaan osaksi liiketoimintoja.
Muutosneuvottelut koskivat 650 henkilöä yhteensä noin 7 000 yhtiön työntekijästä. Pihlajalinna arvioi muutosneuvotteluiden alussa, että 40–60 työtehtävää voi vähentyä ja 30–40 henkilön hallinnollisen työn osuus voi lakata tai vähentyä. Neuvotteluiden lopputuloksena 67 työtehtävää vähenee ja 27 henkilön hallinnollisen työn osuutta muokataan. Lukuihin sisältyvät neuvotteluiden aikana päättyneet työsuhteet.
Tuloskäänne on epävarmaa
Analyysitalo Inderes antaa Pihlajalinnan osakkeille vähennä-suosituksen.
Inderesin analyytikko Olli Vilppo arvioi, että terveysyhtiön tuloskasvun läpituloon liittyy kohollaan olevia riskejä, joita ovat muun muassa markkinan osaajapula sekä ulkoistusten tulevaisuus.
”Kyytiin hypätäksemme jäämme odottamaan selvempiä merkkejä yhtiön tulostrendin käänteestä tai huokeampaa arvostusta. Tuloskasvun realisoituminen on edelleen osakkeen keskeisin ajuri ja myös lähivuosien osinkotuotto on hyvin riippuvainen siitä”, Vilppo toteaa.
Hybridilainan ansiosta Pihlajalinnan taseen tunnusluvut näyttävät kuitenkin nyt aiempaa paremmilta ja pankkilainojen kovenanttien ylittyminen ei ole enää yhtä akuutti riski kuin aiemmin, Vilppo arvioi.
