Sähkön jakeluverkkotoiminta on luonnollisen monopolin liiketoimintaa, jota Suomessa valvoo riippumattomana viranomaisena Energiavirasto. Suomessa on 77 jakeluverkkoyhtiötä.
Omakotiliitto seuraa vuosittain kunta- ja aluekohtaisesti päätettäviä maksuja, jonka lisäksi seurataan sähkön jakeluverkkoyhtiöiden hinnoittelua ja julkaistaan seurantatilastoa. Tilastossa seurataan yleissiirron perusmaksua, kilowattituntihintaa ja tehomaksua näiden muutosta edellisvuoteen.
Tuoreen selvityksen mukaan sähkön jakeluverkkoyhtiöstä 17 kappaletta on nostanut yleissiirron hintaa, kolme yhtiötä on laskenut ja 58 jakeluverkkoyhtiötä on pitänyt hinnan ennallaan edellisvuoteen verrattuna. Selvityksen on tehnyt Omakotiliitolle KTI Kiinteistötieto.
Siirtoyhtiöiden hinnoittelussa on vertailun mukaan isoja eroja. Siirron perusmaksu on edullisimmillaan 3,98 euroa kuukaudessa ja kalleimmillaan 37,56 euroa kuussa.
Kalleimmat siirron perusmaksut ovat seuraavilla yhtiöillä: Järvi-Suomen Energia (37,56 €/kk) Kajave (37,30 €/kk), Kuoreveden Sähkö Oy (35,99 €/kk), PKS Sähkönsiirto (35,14), Savon Voima Verkko Oy (34,92 €/kk) ja Parikkalan Valo (34 €/kk).
Halvin siirron perusmaksu on Tampereen Sähköverkolla (3,98 €/kk), Keravan Energialla (4,50 €/kk), Haukipuhtaan Sähköosuuskunnalla (4,81 €/kk), Vantaan Energian Sähköverkolla (5,00 €/kk) ja Helen Sähköverkolla (5,51 €/kk).
Kallein sähkönsiirron energiamaksu eli kilowattituntihinta, 6,07 senttiä, on Enontekiön Sähkö Oy:llä. Edullisin hinta 1,69 senttiä, löytyy Rovakairalta, joka oli myös yksi energiamaksua laskeneista yhtiöistä. Hinta laski 0,27 senttiä verrattuna vuoteen 2022.
Kun tarkastelee kuluttajalle sähkön siirrosta muodostuvaa kokonaishintaa, siihen vaikuttaa eniten asumismuoto ja kulutustottumus. Näiden perusteella määräytyy kotitalouskohtaisesti muodostaako perusmaksu vai kilowattituntihinta lopulta suuremman osan sähkölaskusta.
Omakotiliiton huolena viime vuosina on ollut nykyisen valvontamallin mahdollistamat jopa satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat kustannukset kuluttajille.
Asiaa on tarkastellut myös Työ- ja elinkeinoministeriön asettama Akateeminen työryhmä, joka laati raportin valvontamallin kehittämiseksi. Raportin mukaan nykyisen valvontamallin ongelmia ovat muun muassa, että malli ei ole kustannusvastaava ja sen kiinteä oletettu pääomarakenne on aiheuttanut kuluttaja-asiakkaille useiden satojen miljoonien ylimääräiset ja perusteettomat vuosikustannukset.
Omakotiliiton näkemys on, että työryhmän raportin havainnot on ehdottomasti huomioitava, ettei tulevaisuudessa kohtuuttomien voittojen perintä ole enää mahdollista. Omakotiliitto on myös kysynyt valvontamallin epäkohtiin EU-komission näkemystä.
”Seuraavien jaksojen valvontamallin kehittäminen on Energiavirastossa juuri nyt työnalla, johon myös Omakotiliitto antoi lausuntonsa tuoden esiin edeltävät havainnot”, toteaa Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Suomen suurimmat jakeluverkkoyhtiöt ovat Caruna Oy, Elenia Verkko Oyj ja Helen Sähköverkko Oy. Yhteensä Suomen viisitoista suurinta sähköverkkoyhtiötä kattavat yli 70 prosenttia jakeluverkoista, sähkön käyttäjistä ja yhtiöiden liikevaihdosta.
Kaikkein pienimmät sähköverkkoyhtiöt Suomessa toimivat yhden kunnan alueella ja palvelevat muutamaa tuhatta asiakasta. Suurin osa Suomen noin 80 jakeluverkkoyhtiöstä onkin kunnan tai kuntaenemmistöisen osakeyhtiön omistuksessa.
