Markkinat ovat yhä huolestuneempia Yhdysvaltain velkakaton nostamista koskevasta pattitilanteesta, jossa Yhdysvallat saattaa pahimmassa tapauksessa joutua maksukyvyttömäksi jo tänä kesänä, mahdollisesti jo kesäkuun alussa.
Yhdysvallat kohtasi velkakattokriisin vuonna 2011. Tuolloin liittovaltio oli vaarassa ajautua maksukyvyttömyyteen. Velkakattoa on pitkien kongressin ja valkoisen talon välisen kiistelyn jälkeen nostettu ja ongelmaa on sysätty tulevaisuuteen.
Velkakatto on lainsäädännöllinen raja sille, kuinka paljon Yhdysvaltain valtiovarainministeriö voi laskea liikkeeseen valtionvelkaa. Sen tarkoituksena on valvoa valtion menoja pakottamalla kongressi tekemään vaikeita budjettipäätöksiä. Velkakatto on erillään liittovaltion budjettialijäämästä, joka on vuotuinen määrä, jolla valtion menot ylittävät tulot.
Velkarajan korottaminen ei anna lupaa uusiin liittovaltion menoihin, vaan se sallii vain lainanoton sen maksamiseksi, minkä kongressi on jo hyväksynyt. Jotkut Presidentti Joe Bidenin hallinnon virkamiehet uskovat, että perustuslain pykälä estää Yhdysvaltoja jättämästä maksuja suorittamatta, vaikka se saavuttaisi velkarajan
Tähän mennessä Yhdysvallat ei ole vielä koskaan ajautunut maksukyvyttömyyteen. Kuitenkin jo pelkkä vaara maksukyvyttömyydestä voi johtaa taloudellisiin ongelmiin – puhumattakaan siitä taloudellisesta katastrofista, joka seuraisi maailman suurimman talouden ajautumisesta todella maksukyvyttömyyteen.
Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Janet Yellen lähetti syyskuussa 2021 kongressille varoituksen maan maksukyvyttömyyteen ajautumisesta.
Luottoriskijohdannaiset uuteen huippuun
Washingtonin poliittinen pattitilanne maan 31 biljoonan dollarin velkakaton nostamisesta nosti torstaina mahdollisen maksukyvyttömyyden varalta otettavan vakuutuksen kustannukset uusiin korkeuksiin.
Yhdysvaltain valtion yhden vuoden luottoriskijohdannaisilla käytiin kauppaa 152 pisteen hinnalla. Se ylittää huhtikuun lopun yli 134 pisteen taso, jolloin kyseiset johdannaiset olivat kalleimmat sitten vuoden 2008 maailmanlaajuisen finanssikriisin.
Luottoriskijohdannaisten (CDS) ostajat hakevat vakuutusta sellaista lainanottajaa vastaan, joka ei ehkä pysty täyttämään velanmaksuvelvoitteitaan.
CDS:n avulla sijoittaja voi suojata tai vakuuttaa joukkovelkakirjan nimellispääoma sen saajan maksukyvyttömyyttä vastaan.
Johdannaisen kautta saadun vakuutuksen ostohinta on sitä suurempi, mitä todennäköisemmäksi maksukyvyttömyys arvioidaan. CDS:n haltija saisi maksukyvyttömyyden toteutuessa rahansa takaisin joka tapauksessa ja tappion kantaisi CDS:n myyjä.
Yhdysvallat ei ole koskaan jättänyt velkaansa maksamatta, mutta sijoittajat näyttävät hermostuvan tästä mahdollisuudesta yhä enemmän, kun lainsäätäjät eivät ole vielä päässeet sopimukseen.
Valtiovarainministeri Yellen on varoittanut, että Yhdysvalloilta voi loppua rahat laskujen maksuun jo 1. kesäkuuta, mikä voisi laukaista ennennäkemättömän talouskriisin.
Tammikuussa 2023 Yhdysvaltain velkakatto ja valtionvelka olivat molemmat 31,4 biljoonaa dollaria. Velkaraja rajoittaa määrää, jonka Yhdysvaltain hallitus voi lainata.
Valkoinen talo ja presidentti Joe Biden ovat pyrkineet käynnistämään uudelleen neuvottelut velkakatosta, mutta eivät ole halukkaita tekemään kompromissia ehdoistaan. Tilanne on johtanut poliittiseen pattitilanteeseen Washingtonissa.
Vaikka jotkut republikaanit myöntävät mahdollisten seurausten vakavuuden, mitään konkreettista sopimusta ei ole vielä syntynyt.
Puolueiden välillä perustavanlaatuinen erimielisyys
Velkakattotaistelu on syntymässä edustajainhuoneessa. Republikaanit vertaavat Yhdysvaltain hallitusta luottokortin käyttäjään, jonka luottokortti on maksettu loppuun, ja vaativat vastuullisempaa taloudenhoitoa.
Republikaanien hallitsema edustajainhuone hyväksyi viime viikolla edustajainhuoneen puhemiehen Kevin McCarthyn lakiesityksen. Lakiehdotuksessa tarjottiin muun muassa velkakaton nostamista vastineeksi siitä, että valtion menoja leikataan noin kahdeksan prosenttia vuonna 2024.
On kuitenkin epätodennäköistä, että ehdotus menee läpi demokraattien hallitsemassa senaatissa tai että presidentti Biden allekirjoittaa sen. Demokraatit vaativat ”puhdasta” lakiehdotusta, joka nostaa velkakaton ilman ehtoja.
Jättipankki Goldman Sachsin ekonomistit arvioivat, että kymmenesosa kaikesta USA:n taloudellisesta toimeliaisuudesta pysähtyisi, jos maa ajautuisi maksukyvyttömyyteen. Keskusta-vasemmistolainen Third Way -ajatushautomo laskee, että kolme miljoonaa amerikkalaisten työpaikkaa menetetään, korkotaso nousee rajusti ja tyypilliseen asuntolainaan tulee peräti 130 000 dollarin lisäkustannus.
Luottoluokittaja Moody’s arvioi, että jopa velkarajan lyhytaikainen rikkominen tuhoaisi lähes miljoona työpaikkaa.
Onko kyseessä vain poliittinen teatteri, joka väistämättä johtaa lopulta kongressin kahden puolueen väliseen sopimukseen velkakaton nostosta? Se jää nähtäväksi.
Joka tapauksessa markkinoiden ja sijoittajien hermostuneisuus kasvaa, mitä lähemmäksi kriittistä hetkeä tullaan
