
Helsingin pörssin suurimpien yhtiöiden OMH Helsinki 25 -indeksi on laskenut vuoden noin 8,8 prosenttia. Samaan aikaan monet muut pörssit ovat olleet vankassa nousussa.
Aktian salkunhoitaja Paavo Ahonen arvioi pankin markkinakatsauksessa, että yleinen talousnäkymä luo edelleen epävarmuutta lyhyen aikavälin tulosennusteisiin, ja tämä vaikuttaa myös osakkeiden arvostukseen.
Hänen mukaansa monien suomalaisten suuryhtiöiden osakkeiden heikko kehitys on liittynyt yksittäisiin yhtiö- tai toimialakohtaisiin tekijöihin.
”Monissa tapauksissa tulosnäkymä on silti toistaiseksi pysynyt hyvänä”, Ahonen toteaa.
Salkunhoitaja nostaa esiin esimerkiksi finanssikonserni Nordean. Nordean osakkeen arvostuskertoimet olivat viimeksi näin matalat finanssikriisin aikaan. Mistä tämä johtuu?
Helsingin pörssin yhtiöt | P/E-kerroin (e2023) | Osinkotuotto% (e2023) |
Nordea | 7,1 | 9,4 |
Neste | 12,7 | 3,9 |
UPM-Kymmene | 15,7 | 5,3 |
”Syyt liittyvät pitkälti kansainvälisten sijoittajien huoliin koko pankkisektoriin mahdollisesti kohdistuvista riskeistä, joita muun muassa kiinteistösektori voi aiheuttaa. Pankkien suhteen huolta aiheuttavat myös odotukset siitä, että korkotason noususta tulevan rahoituskatteen kasvun oletetaan hiipuvan”, Ahonen toteaa.
Nordean kohdalla sijoittajien pelot saattavat tuntuu osittain hieman kohtuuttomalta. Pankin tulosnäkymä ja myös osingonmaksunäkymä näyttävät vahvoilta, Ahonen muistuttaa.
Pankkisektorin vaikeudet eivät Nordean toteutuneissa tunnusluvuissa tai näkymissä näy. Finanssikonserni julkaisi kauttaaltaan vahvan tammi-maaliskuun tulosraportin.
Korkojen nousu ja taloudellisen aktiviteetin heikentyminen jatkuivat ensimmäisellä neljänneksellä. Nordean tuottokasvu vaikutti kuitenkin edelleen positiivisesti liikevoittoon, joka kasvoi vuoden takaisesta 34 prosenttia 1 480 miljoonaan euroon Ruotsin ja Norjan kruunujen merkittävästä heikentymisestä huolimatta.
Toinen alavireinen esimerkki on Neste. Sen arvostuskertoimet laskivat loppukeväällä alimmille tasoilleen vuosikausiin.
Ahosen mukaan syynä olivat huolet uusiutuvan dieselin tulevasta kysynnästä sekä markkinatarjonnan lisääntyminen lähivuosina.
”Kuitenkin muun muassa uusiutuvan lentopolttoaineen markkinakasvu on vasta käynnistymässä, ja potentiaali on suuri. Nesteellä on herkullinen paikka jakaa omaa näkemystään aiheesta juhannusviikolla järjestämässään pääomamarkkinapäivä-tapahtumassa.”
Kolmas esimerkki on metsäyhtiö UPM, jonka kohdalla kurssilaskun syy on Ahosen mukaan selvempi. Toimialan heikko sykli heikentää metsäteollisuuden yhtiöiden tuloksia tänä vuonna voimakkaasti.
UPM antoi toukokuussa tulosvaroituksen ja kertoi laskevansa tulosnäkymiään vuodelle 2023, koska toimitusmäärät ovat elpyneet ennakoitua hitaammin yhtiön useimmissa liiketoiminnoissa ja sellun hinnat ovat laskeneet nopeasti. UPM on aiemmin tänä vuonna käynyt lomautuksia koskevia muutosneuvotteluja UPM Communication Papers-, UPM Specialty Papers- ja UPM Plywood- liiketoiminnoissa.
Pitemmällä aikavälillä metsäyhtiön asema on kuitenkin vahva.
”Samaan aikaan esimerkiksi UPM:n pitkän aikavälin näkymät ovat hyvät, sillä yhtiöllä on hyviä kasvukohteita, vahva tase ja kyky maksaa osinkoa”, Ahonen muistuttaa.
Salkunhoitaja muistuttaa, että konepajayhtiöiden kohdalla sijoittajat joutuvat olemaan tarkkana. Kolikon toisella puolella ovat viimeaikainen vahva uusien tilausten raportointi ja nousussa olevat kannattavuudet ja toisaalta taas osittain vahvempi kurssikehitys ja mahdollisesti ensi vuonna hidastuva tuloskasvu.