Lokakuussa tehdyn Sijoittajabarometrin mukaan kiinnostavimpina kotimaisina osakkeina suomalaissijoittajat pitävät barometrin mukaan osingoistaan tunnettua finanssiyhtiö Nordeaa sekä mittavan kurssilaskun kokenutta jalostamoyhtiö Nestettä.
Sijoittajabarometri kartoittaa kaksi kertaa vuodessa sijoittajien näkemyksiä talouskehityksestä, markkinoiden tilanteesta, sijoituskohteista sekä kiinnostavista osakkeista. Selvityksen toteuttaa Tietoykkönen Pörssisäätiön, Osakesäästäjien ja Viisas raha -lehden toimeksiannosta.
Kärkikaksikko eli Nordea ja Neste oli maaliskuun tutkimuksessa sama, ja yhtiöt ovat myös kuuluneet jo pidempään niin sanottuihin kansanosakkeiden joukkoon, joita suomalaiset osakesijoituksissaan suosivat.
Jättipankki Goldman Sachs on aloittanut Nordean seurannan 14 euron osakkeen tavoitehinnalla, kun osake noteerataan tällä hetkellä 11 euron hintaan. Nordean houkuttelevuutta saattaa lisätä myös se, että yhtiö on saanut luvan Euroopan keskuspankilta jatkaa omien osakkeidensa ostoja 250 miljoonalla eurolla.
Nordean kolmannen vuosineljänneksen 1,63 miljardin liikevoitto ylitti analyytikoiden 1,58 miljoonan euron konsensusennusteen.
Neste on ollut putoava puukko, rengasyhtiö tekee käännettä
Aivan toisenlaisissa tunnelmissa kyntää Neste, jonka osake romahtanut vuodessa 57 prosenttia. Yhtiön vertailukelpoinen käyttökate jäin vain 293 miljoonaan euroon, kun vuosi sitten vertailukelpoinen käyttökate oli yli 1,0 miljardia euroa.
Analyytikoiden konsensusodotus vertailukelpoiselle käyttökatteelle oli Vara Researchin mukaan 348 miljoonaa euroa, joten tulossukellus oli odotettuakin jyrkempi.
Yhtiölle tärkeiden uusiutuvien tuotteiden vertailukelpoinen myyntimarginaali jäi vain 341 dollariin tonnilta, kun vuosi sitten marginaali oli 912 dollaria. Myös öljytuotteiden jalostusmarginaali on laskenut rajusti viime vuoden 27 dollarista barrelilta 10,6 dollariin.
Syksyn barometrissa uutena kotipörssin kiinnostavimpien osakkeiden listalle nousi rengasvalmistaja Nokian Renkaat. Tämä ei ole ihme, sillä rengasyhtiö tekee vahvaa positiivista tuloskäännettä.
Nokian Renkailla oli vaikeuksia viime vuonna ja kuluvan vuoden alussa. Yhtiö teki viime vuonna rankasti tappiollisen tuloksen, ja ensimmäisellä vuosineljänneksellä Punaisenmeren kriisi sekä Suomen poliittiset lakot aiheuttivat negatiivisia vaikutuksia, jotka johtivat tuotannon menetyksiin, toimitusten viivästymisiin sekä logistiikkakustannusten nousua.
Yhtiön kolmannen vuosineljänneksen tulosraportti osoittaa, että nyt on valoa ikkunassa.
Rengasyhtiön liikevaihto nousi heinä-syyskuussa 13,6 prosenttia vertailukaudesta 314 miljoonaan euroon. Vertailukelpoisilla valuutoilla liikevaihto nousi 14,4 prosenttia. Vara Researchin mukaan analyytikoiden konsensusennuste oli 338 miljoonaa euroa, joten liikevaihto jäi selvästi alle odotusten.
Segmentit yhteensä liikevoitto nousi selvästi viime vuodesta, 30,4 miljoonaan euroon 19,6 miljoonasta eurosta. Analyytikoiden konsensusennuste povasi 30,6 miljoonan euron segmentit yhteensä liikevoittoa, eli tuloskehitys oli kutakuinkin odotusten mukaista.
Nokian Renkaiden tulevaisuuden kasvun ja kannattavuuden kannalta keskeinen Romanian-tehdas etenee aikataulussaan ja kaupallinen rengastuotanto alkaa vuoden 2025 alussa. Tehtaan vuotuinen kapasiteetti on kuusi miljoonaa rengasta, ja sitä on mahdollista laajentaa tulevaisuudessa.
Kempower tippui listalta, syyt helppo nähdä
Kymmenen kärkiosakkeen listalta taas tippui kahteen kertaan tuloksestaan varoitellut sähköautojen latauslaitevalmistaja Kempower.
Entisestä kurssikomeetasta on tullut Nesteen tapaan omistajilleen murheenkryyni. Yhtiö julkisti kolmannelta vuosineljännekseltä tylyt luvut.
Kaikki tärkeimmät luvut olivat punaisella, mutta sijoittajien suurin huomio kiinnittynee tilauskertymään ja myyntiin. Tilauskertymä eli saadut tilaukset pienenivät viime vuoden 127 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon. Liikevaihto laski 73 miljoonasta eurosta 52 miljoonaan euroon.
Operatiivinen liiketulos painui tappiolle -7,9 miljoonaa euroa, kun se vuosi sitten oli plussalla 14,4 miljoonaa euroa. Operatiivinen liiketulos on ollut pakkaselle nyt kolmella viimeisimmällä vuosineljänneksellä.
Tappiollinen liiketulos ei ollut suuri yllätys, sillä analyytikoiden konsensusodotus operatiiviselle liiketulokselle oli -6,7 miljoonaa euroa. Kuitenkin toteuma jäi tämänkin alle.
Kempower tarkensi kuluvan vuoden liikevaihdon ohjeistuksensa ylähaarukkaa alaspäin. Nyt Kempower arvioi vuoden 2024 liikevaihdon olevan 220–230 miljoonaa euroa olettaen, että valuuttakursseilla ei ole merkittävää vaikutusta. Aikaisemmin liikevaihtohaarukka oli 220–260 miljoonaa euroa.
Yhtiön mukaan DC-pikalatausmarkkinoiden kysyntä on ollut alhaisempaa kuin Kempower on aiemmin arvioinut. Koronapandemian jälkeen vallitsi komponenttipula, mikä loi pikalatausratkaisuille normaalia suuremman kysynnän. Myös laturien käyttöönotto on ollut aiemmin odotettua hitaampaa. Molemmat tekijät ovat luoneet ylimääräistä varastoa asiakaspuolella.
Ulkomaisten suosikkiosakkeiden lista pysyi pitkälti ennallaan. Kärkikolmikossa olivat amerikkalaiset tekoälysirujen valmistaja Nvidia ja ohjelmistoyhtiö Microsoft sekä tanskalainen lihavuuslääkkeestään tunnettu Novo Nordisk.
Toimialoista neljä on yli muiden: pankit ja rahoitus, teknologia, terveydenhuolto ja lääkkeet sekä energia ja raaka-aineet. Ne kaikki kiinnostavat sijoituskohteena yli puolta vastanneista.
Sijoittajat haluaisivat itse päättää eläkevaroista
Barometrissä kysyttiin myös sijoittajien näkemyksiä eläkemaksuista.
Selvityksen mukaan jopa 65 prosenttia osakkeisiin tai rahastoihin sijoittavista haluaa päätösvaltaa omien eläkemaksujensa sijoittamiseen. Vain 27 prosenttia tyytyy nykyjärjestelmään, jossa eläkeyhtiöt päättävät kokonaan sijoituksista.
Lokakuussa tehdyn Sijoittajabarometrin mukaan 16 prosenttia sijoittajista haluaa päättää kaikkien eläkemaksujensa sijoituskohteista. Ruotsin mallin mukaisen mahdollisuuden vaikuttaa osaan eläkemaksuista haluaa 49 prosenttia sijoittajista.
Ruotsissa palkansaajalla on jo parikymmentä vuotta ollut mahdollisuus päättää osittain omien eläkemaksujensa sijoittamisesta. Jos henkilö ei itse valitse sijoituskohdetta, palkasta 2,5 prosenttia suunnataan valtion valitsemaan rahastoon.
”Eläkejärjestelmän muuttamisella on nyt vankka tuki, mikä kertoo siitä, että sijoittajat osaavat valita osakkeita ja rahastoja itse. Mahdollisuus vaikuttaa omien eläkemaksujen sijoittamiseen lisäisi kiinnostusta talouteen ja kannustaisi kaikkia tekemään sijoituspäätöksiä, mikä ajan mittaan hyödyttäisi koko yhteiskuntaa”, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.
