Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n heinäkuun Suhdannebarometrin perusteella suomalaisyritysten suhdannearviot ovat laskeneet keväästä.
Nyt myös suhdanneodotukset ovat kääntyneet uudelleen laskuun. Palvelualat ovat kannatelleet taloutta viime kuukausien aikana, kun taas rakentamisessa ja teollisuudessa laskusuhdanne on ollut jo pidemmän aikaa ilmeinen.
”Uusimmat tiedot yrityskentältä vahvistavat sen, että talouden heikkous ei ole vielä ohitse. Vaikka tähän asti on selvitty tilanteeseen nähden hyvin, ei korkojen nopean nousun vaikutuksia talouteen ole vielä täysimääräisesti nähty. Ei siis kannata tuudittautua ajatukseen, että lähikuukaudetkin sujuvat kuin Strömsössä”, sanoo EK:n johtaja Sami Pakarinen.
Yritysten tuotanto- ja myyntikehitys on heikentynyt ja odotukset tuleville kuukausille ovat pessimistiset. Ainoastaan palvelualoilla myyntikehitys on pitänyt pintansa. Tämä on pitänyt yllä myös alan työllisyyttä.
Teollisuudessa ja rakentamisessa tilauskannat ohenevat nyt nopeaa vauhtia. Tällä on seurauksensa näiden päätoimialojen työllisyyteenkin.
”Syksyn osalta työllisyyden kuva näyttää huolestuttavalta. Ensi kertaa koronakriisin jälkeen myös palvelualojen yritysten odotukset henkilöstömäärien suhteen ovat kääntyneet mollivoittoisiksi. Työllisyys seuraa tuotantoa aina hieman viiveellä, joten vasta lähikuukausina näemme hidastuvan talouden vaikutuksia Suomen työllisyysluvuissa”, ennustaa Pakarinen.
Kysynnän riittämättömyys on kesäkuukausinakin suurin kasvun este suomalaisyrityksille. Peräti 44 prosenttia vastaajayrityksistä raportoi kasvun esteeksi riittämättömän kysynnän. Myös työvoiman saatavuusongelmat ovat talouden heikkenemisestä huolimatta yleisiä. Näistä raportoi 23 prosenttia vastaajista.
Merkille pantavaa on myös rahoitusongelmien nousu rakentamisessa. Lähes viidennes rakennusyrityksistä raportoi vaikeuksista rahoituksen suhteen.
”Nopea korkojen nousu on iskenyt odotetusti kysyntään. Voimakkaan kustannusten nousun päätteeksi yritykset kohtaavat nyt heikentyneen kysynnän. Tämä heijastuu suoraan yritysten arvioihin kannattavuudesta, jotka ovat EK:n barometrin perusteella pudonneet jo koronakriisin aikaisille tasoille. Kun niin monet mittarit ovat esimerkiksi finanssikriisin aikaisissa lukemissa, on hieno suoritus, jos Suomen talous selviää tästä ennakoidulla nollakasvulla”, Pakarinen toteaa.
