Keskuspankki pitää tiukan korkolinjan siitä huolimatta, että markkinoilla hinnoitellaan jo selvästi laskevaa inflaatiota.
Kuten markkinoilla oli odotettu, Euroopan Keskupankki (EKP) piti kaikki kolme ohjauskorkoaan ennallaan joulukuun kokouksessaan.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde heitti kuitenkin kylmää vettä sijoittajien niskaan sanomalla, että EKP:n korkokokouksessa torstaina ei edes keskusteltu ohjauskorkojen alentamisesta.
Lagarden mukaan inflaation vastainen taistelu ei ole vielä ohi. Keskuspankki ennustaa inflaation kiihtyvän uudestaan, ja näkee inflaation lähestyvän kahden prosentin tavoitetta vasta vuonna 2025. Laganden mukaan korkoja ei voida laskea ennen kuin inflaatio laskee kahden prosentin tasolle, mikä on EKP:n inflaatiotavoite.
Nordean analyytikko Olli Malinen ja pääekonomisti Tuuli Koivu arvioivat pankin aamukatsauksessa, että Euroopan keskuspankki piti ohjauskorkonsa odotetusti ennallaan mutta antoi yllättävän haukkamaisen viestin.
”Keskuspankin mukaan markkinoiden aggressiivinen koronlaskuhinnoittelu ensi vuodelle voi olla liian optimistinen. Keskuspankki ei antanut vihjeitä ensimmäisten koronlaskujen ajankohdasta, eikä pääjohtaja Christine Lagarden mukaan aiheesta edes keskusteltu kokouksessa. Keskuspankin tuoreet kasvu- ja inflaatioennusteet pysyivät yllättävän vahvoilla tasoilla ja pohjainflaatioennuste peräti nousi hieman vuoden 2025 osalta, mikä on Lagarden mukaan rahapolitiikan kannalta relevantti aikahorisontti”, Malinen ja Koivu toteavat.
Malisen ja Koivun mukaan kokonaisuudessaan Euroopan keskuspankin itsepäinen inflaatiouhkaa korostava linja tarkoittanee, että kovin pikaisia koronlaskuja keskuspankilta ei nähdä.
Markkinat eivät keskuspankin linjaa purematta niele.
”Odotamme ensimmäistä koronlaskua edelleen kesäkuulle, jonka jälkeen keskuspankki laskee ohjauskorkoaan neljännesprosenttiyksiköllä kvartaaleittain. Euroalueen heikko talouskehitys ja inflaation ripeä hidastuminen viime aikoina kuitenkin alkavat jo puoltaa koronlaskuja, eivätkä markkinat ostaneet täysin keskuspankin tiukkaa linjaa.”
Esimerkiksi asuntolainojen viitekorkona tyypillisesti käytetty 12 kuukauden euribor-korko on lähtenyt laskuun lokakuun alusta ja lasku on kiihtynyt joulukuussa.
Nordean pääanalyytikko jan von Gerich toteaa X:ssä, että markkinoilla ei oteta EKP:n viestiä ylimitoitetuista koronlaskuodotuksista tosissaan. Jos EKP pitää linjansa ja laskee korkoja selvästi markkinahinnoittelua myöhemmin, jatkossa euribor laskee huomattavasti hitaammin, hän arvioi.
Korkopolitiikka riippuu siis inflaatiokehityksestä ja se puolestaan riippuu suhdannetilanteesta. Euroalueella on edelleen makrotalouden haasteita, kun teollisuuden ja palveluiden ostopäällikköindeksit vahvistuivat marraskuussa hieman, pysyen kuitenkin edelleen taantumaa osoittavissa lukemissa. Indeksien odotetaan jatkaneen hienoista vahvistumistaan joulukuussa.
Perjantaina julkistettiin S&P Globalin ennakkotiedot euroalueen ostopäällikköindekseistä joulukuulta. Lukemat eivät muuttuneet marraskuulta.
Euroalueen ostopäälliköiden ennakkotiedot teollisuuden joulukuun lukemasta oli 44,2, kun marraskuun toteutunut lukema oli sama eli 44,2. Markkinoiden ennuste joulukuun lukemasta oli korkeampi, 44,5 pistettä. Euroalueen ostopäälliköiden yhdistetyn indeksin joulukuun lukemaksi oli 47,0, kun marraskuun lukema oli 47,6. Joulukuun ennakkolukema on alin kahteen kuukauteen.
