Saarivaltion bruttokansantuote kasvoi alustavan tilaston mukaan 0,6 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Iso-Britannian ensimmäisen vuosineljänneksen talouskasvu ylitti kaikki Reutersin tekemän kyselyn 39 ennustetta. Niiden konsensus oli +0,4 prosenttia. Myös Englannin keskuspankki ennusti ensimmäiselle vuosineljännekselle matalampaa talouskasvua, niin ikään +0,4 prosenttia. Keskuspankin toisen vuosineljänneksen ennuste on +0,2 prosenttia ja koko vuoden +0,5 prosenttia. Luvuista todennäköisesti ainakin jälkimmäistä nostetaan vahvan tammi-maaliskuun toteuman jälkeen.
Iso-Britannian ensimmäisen vuosineljänneksen talouskasvu oli nopeinta lähes kolmeen vuoteen. Samalla päättyi viime vuoden toisella puoliskolla alkanut taantuma, joka johtui erityisesti korkeasta inflaatiosta ja sitä seuranneista koronnostoista. Huomionarvoista on, että saarivaltion talouskasvu ylitti euroalueen 0,3 prosentin ja Yhdysvaltain 0,4 prosentin bruttokansantuotteen kasvun.
Iso-Britannian pääministeri Rishi Sunak otti uutisen vastaan iloiten ja sanoi talouden kääntyneen. Valtionvarainministeri Jeremy Hunt kertoi, että kasvuluvut ovat todiste siitä, että talous on normalisoitumassa ensimmäistä kertaa pandemian jälkeen. Opposition työväenpuolue kritisoi pääministeriä ja valtionvarainministeriä, syyttäen reaalitalouden todellisen tilanteen ymmärryksen puuttumisesta.
Englannin keskuspankki vihjasi koronlaskuista kesäkuun kokouksessa
Iso-Britannian talouskehitys on ollut länsimaiden joukossa yksi heikoimmista pandemian aiheuttaman taantuman jälkeen. Bruttokansantuote oli maaliskuun lopussa vain 1,7 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2019 päättyessä. G7-maista ainoastaan Saksan talouskasvu oli heikompi kyseisellä aikavälillä.
KPMG:n Iso-Britannian pääekonomisti Yael Selfin arvioi, että vaikka näkymät ovat paremmat, niin talouskasvua rajoittaa heikko tuottavuuskehitys ja matala työllisyyden kasvun potentiaali nykytasolta.
Rahapolitiikan keventymisen odotetaan tukevan Iso-Britannian talouskasvua. Keskuspankki piti ohjauskoron edellisessä korkokokouksessa ennallaan 5,25 prosentissa, mutta vihjasi koronlaskusta kesäkuussa. Se arvioi, että inflaatio hidastuu kahden prosentin tavoitetasolle ja jopa sen alle 1,6 prosenttiin seuraavan kahden vuoden aikana. Inflaatio oli vielä maaliskuussa merkittävästi yli tavoitteen, 3,2 prosenttia vuodessa.
Nomuran ekonomistit arvioivat, että odotettua vahvempi talouskasvu saattaa johtaa muutoksiin inflaatioennusteissa. Niillä saattaa olla vaikutusta halukkuuteen laskea ohjauskorkoa. Koronlaskujen todennäköisyyden pienentymistä indikoi myös se, että punta vahvistui suhteessa dollariin, kun talousluvut julkaistiin.
Lontoon pörssi on arvosijoittajan unelma
Lontoon pörssin seuratuin osakeindeksi FTSE 100 sulkeutui perjantaina 0,6 prosenttia plussalle. Vuoden alusta nousua on kertynyt 9,2 prosenttia. Siitä huolimatta Lontoon osakemarkkina on edelleen matalasti arvostettu suhteessa historiaan.
MSCI United Kingdom -indeksin tulostuotto seuraavan 12 kuukauden tulosennusteilla on 8,6 prosenttia. Indeksin osinkotuotto on kilpailukykyinen esimerkiksi suhteessa Helsingin pörssin yhtiöihin. Se on 3,7 prosenttia.
MSCI United Kingdom -indeksi on tuottanut viimeisen viiden vuoden aikana noin 5,1 prosenttia vuodessa. Se on saavutettu 18,8 prosentin annualisoidulla volatiliteetilla. Aikavälin Sharpen luku on ollut 0,25.
Luvut ovat matalia erityisesti verrattuna indekseihin, jotka sisältävät suuria amerikkalaisyhtiöitä. MSCI World -indeksin tuotto on ollut viimeisen viiden vuoden aikana noin 11 prosenttia vuodessa. Indeksin volatiliteetti on ollut MSCI United Kingdom -indeksiä matalampi, 18,2 prosenttia vuodessa. Sharpen luku on ollut 0,55.
MSCI United Kingdom -indeksin matala arvostustaso ja korkea osinkotuotto kuitenkin tarkoittavat, että Lontoon pörssistä voi löytää useita arvosijoittajalle varteenotettavia vaihtoehtoja. Arvotyyli on tuottanut historian saatossa parhaiten suhteessa markkinaan taantumien jälkeen taloussuhdanteiden elpyessä. Tällä hetkellä suhdanteen vahvistumiselle on hyvät edellytykset. Riskejä ovat muun muassa inflaation kiihtyminen ja tärkeiden vientimaiden, erityisesti Yhdysvaltojen taloussuhdanteen heikentyminen.
Kireä työmarkkina vaikuttaa negatiivisesti talouskasvuun, ainakin verrattuna taantuman jälkeisiin tilanteisiin historian saatossa. Iso-Britannian työttömyysaste oli helmikuussa vain 4,2 prosenttia. Se on erittäin matala verrattuna taloussuhdanteeseen. Työttömyysaste on ollut tyypillisesti merkittävästi, noin 2-4 prosenttiyksikköä korkeampi lievien taantumien jälkeen. Työmarkkinoiden kireys on globaali, pandemiasta johtuva ilmiö. Se hidastaa myös muun muassa monien muiden Euroopan maiden talouskasvua lähivuosina.
Viimeisten kolmen vuoden aikana FTSE 100 on muuten voittanut Nasdaqin niin tuotoissa kuin etenkin tuottokäyrän tasaisuudessa eli riskikorjattu tuotto ollut ylivoimainen.
Osittain FTSE 100:n alhaiset arvostuskertoimet selittyvät toimialoilla. Indeksi sisältää ilmeisesti paljon pankkeja, joilla on tyypillisesti alemmat p/e:t. Pankit taas ovat kaiketi hyötyneet korkeista koroista.
Itse sijoitin britteihin ajatuksella, että brexit-mörkö on lyönyt yli EU-kiihkoisten hallitseman median vuoksi. Oikeaan näyttää osuneen ja tuottoa tullut noin 70% 2020 jälkeen. Britteihin ei tullutkaan nälänhätää ja lääkkeiden puutteeseenkaan ei moni ole kuollut ilmeisesti. BKT kehittynyt viime vuosina ihan vertailukelpoisesti suhteessa EU-verrokkeihin Ranskaan ja Saksaan ja samaa tasoa on Suomikin ollut.
Oli selvää, että brexit aiheuttaa aluksi tappioita, kun kauppayhteydet menevät osittain uusiksi. Nyt kun haettu uusia uomia jo muutama vuosi, pitäisi murrosvaiheen olla ohi ja jatkossa luvassa hieman parempaa talouskasvua.
Kuinkakohan kauan suomalaisessa keskustelussa vielä voidaan pitää brexitiä varoittavana esimerkkinä, vaikka tärkeimmät taloudelliset indikaattorit eivät mistään hälyttävästä kerro?