Taloyhtiöitä edustava Kiinteistöliitto kertoo tiedotteessaan, että viime kuussa tehty yleisen arvonlisäveroprosentin nosto vaikuttaa kustannuksia nostavasti taloyhtiöissä myös vuonna 2025. Mekaanisesti laskien vaikutus on noin prosentin verran hoitokuluja nostava.
Kiinteistöliiton arvion mukaan taloyhtiöiden on edelleen ensi vuonna syytä varautua myös sähkön hinnanvaihteluihin.
”On järkevää edelleen pyrkiä vähentämään sähkön käyttöä korkeiden hintojen ja mahdollisen sähköpulan aikana. Sähkön säästäminen pahimpien huippukulutuksen aikoina säästää kotitalouden ja taloyhtiön euroja, ja kaiken lisäksi varmistaa sitä, että sähkön mahdolliset toimituskatkot jäävät mahdollisimman vähiin”, sanoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Taloyhtiöiden on hyvä huomioida myös se, että erilaisia korjaus- ja muita avustuksia ei juurikaan ole enää tarjolla.
Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiöiden talousarvioita laativien on syytä seurata loppuvuoden aikana tarkasti kuntakohtaisesti määräytyvien kiinteistöveroprosenttien sekä kaukolämpö- ja vesitaksojen vahvistumista. Näissä paikkakuntakohtaiset erot voivat olla merkittäviä.
”Taloyhtiön budjettia laadittaessa on lähtökohtana oltava tavanomaisen vuoden lämmitystarpeen mukainen kulutus. Vuosi 2024 oli yhdeksän ensimmäisen kuukauden lämmitystarpeen mielessä pitkän ajan vertailujakson (1991-2020) kaltainen, ja alustavasti voi arvioida, että vuoden 2025 budjetissa energiantarpeeseen ei tarvitsisi tehdä kovin suurta korjausta vuoden 2024 perusteella”, Järvinen arvioi.
Suomessa erityisesti maapohjan verotus on noussut keskeiseksi tekijäksi kuntien välisten kiinteistöveroprosenttien erojen muodostumisessa.
Maapohjan kiinteistöveroprosentin alarajaa nostettiin 0,93 prosentista 1,3 prosenttiin, mikä pakotti monet kunnat, kuten Helsingin ja Espoon, korottamaan veroprosenttejaan. Tämä on aiheuttanut suurimpia nousuja erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa tonttien arvot ovat korkeampia kuin muualla maassa.
Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti pysyy ennallaan välillä 0,93–2,0 prosenttia, mutta kunnilla on mahdollisuus määritellä eri veroprosentit vakituisille asunnoille ja muille asuinrakennuksille, kuten vapaa-ajan asunnoille. Esimerkiksi rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voi nousta jopa 6,0 prosenttiin.
Kuntakohtaiset erot ovat erityisen suuria, koska kunnat voivat itse määritellä kiinteistöveron vaihteluväleissä, ja näin ollen erityisesti tonttien arvot vaikuttavat kiinteistöverojen suuruuteen eri kunnissa.
Taloyhtiön maksuvalmiuden ja reagointikyvyn varmistamiseksi yhtiöllä tulisi jatkuvasti olla vähintään noin 3 – 4 kuukauden vastikkeita vastaavat varat kassassaan.
Myös energian kallistumisen aiheuttamia seurannaisvaikutuksia pitää selvittää, ja yhtiön maksukyky on turvattava kaikissa oloissa.
”Nykyisessä tilanteessa onkin erittäin tärkeää, että yhtiöllä on mahdollisuus reagoida nopeasti mahdollisiin lisärahoitustarpeisiin. Taloyhtiöissä on hyvä keskustella ja sopia mahdollisuudesta antaa hallitukselle valtuudet tarvittaessa kerätä esimerkiksi kaksi ylimääräistä vastiketta ilman uuden yhtiökokouksen järjestämistä”, Juho Järvinen neuvoo.
