Palkansaajien verotaakka on kiristetty äärimmilleen, mutta järjestelmän oikeudenmukaisuutta nakertavaan verosuunnitteluun ei ole haluttu puuttua, Suomen Ekonomit kertoo tiedotteessaan.
Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja nostaa valtakunnallisen veropäivän aattona esiin tarpeen uudistaa Suomen verojärjestelmää. Palkansaajien verotaakka on Erämajan mukaan Suomessa jo kestämättömällä tasolla.
Erämajan tekemän laskelman mukaan esimerkiksi mediaanituloisen korkeakoulutetun yksinhuoltajan 4 700 euron palkkatulolla 100 euron palkankorotuksesta jää käteen verojen ja varhaiskasvatusmaksujen korotuksen jälkeen vain noin 37 euroa. Työnantajalle korotuksen kustannus on reilu 120 euroa.
Jos mukaan huomioidaan vielä reilun neljänneksen suuruinen arvonlisävero, korotuksen netto-ostovoima jää alle 30 euron.
Suomessa voimakkaasti progressiivinen tuloverotus
Suomessa käytetään ansiotulojen verotuksessa progressiivista veroasteikkoa, jossa veroprosentti nousee tulojen kasvaessa.
Marginaaliveroasteet kuvaavat, kuinka suuri osa lisätuloista menee veroihin. Suomessa marginaaliveroasteet ovat korkeita erityisesti keskisuurilla ja suurilla tuloilla. Esimerkiksi 40 000 euron vuosituloilla marginaaliveroprosentti on 48,8 prosenttia, ja korkeimmillaan marginaaliveroasteet voivat nousta yli 60 prosentin.
Veronmaksajain Keskusliiton mukaan vuoden 2025 veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset jyrkentävät palkkaverotuksen progressiota entisestään. Pienipalkkaisten verotus kevenee, keskituloisten verotus kiristyy hieman ja hyväpalkkaisten verotus kiristyy selvästi, suurimmillaan 0,8 prosenttiyksikköä 9000 euron kuukausituloilla.
Väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla vaikuttaa erityisesti suurituloisimpien verotukseen ja osaltaan jyrkentää progressiota.
Suomen Ekonomien mukaan viimeaikainen taloustutkimus on osoittanut, että kireät rajaveroasteet heikentävät talouskasvua ja voivat siten jopa vähentää ansiotuloverotuksen verokertymää. Ruotsissa tämä ymmärrettiin jo vuosia sitten, mutta Suomessa progressiot edelleen vain kiristyvät.
”Veroprogressio on Suomessa poikkeuksellisen jyrkkä, mikä heikentää palkansaajien kannusteita uralla etenemiseen ja työn vastaanottamiseen. Julkisesta keskustelusta myös unohtuu, että totuus verokurimuksesta on vielä verotilastojakin synkempi, sillä tulosidonnaisten asiakasmaksujen ja tukien vaikutuksia ei niissä huomioida”, Erämaja sanoo.
Erämajan mielestä verojärjestelmän uudistus voitaisiin aloittaa sillä, että ansiotulojen rajaveroasteet laskettaisiin korkeintaan 50 prosentin tasolle kaikissa tuloluokissa.
”Tämä olisi nopea keino vauhdittaa talouskasvua”, hän uskoo.
Keinotekoinen veromuuntelu saatava kuriin
Samaan aikaan kun korkeita veroja maksavat palkansaajat ylläpitävät järjestelmää hammasta purren, osalle työtä tekevistä on mahdollistettu palkkatulojen muuntaminen kevyemmin verotetuksi pääomatuloiksi keinotekoisin järjestelyin.
Palkkatulojen veromuuntelu pääomatuloiksi tarkoittaa prosessia, jossa veronmaksaja pyrkii muuttamaan ansiotuloina verotettavat tulot pääomatuloiksi, jolloin veronmaksaja pääsee korkeiden ansiotulojen tilanteessa alhaisemman pääomatuloverotuksen piiriin. Suomessa ansiotuloja verotetaan progressiivisesti, mikä tarkoittaa, että veroprosentti kasvaa tulojen kasvaessa. Pääomatuloja sen sijaan verotetaan kiinteällä verokannalla: 30 prosenttia alle 30 000 euron tuloista ja 34 prosenttia tämän ylittävistä tuloista
Suomen Ekonomien mukaan etenkin holding-yhtiöiden käyttö työtulojen muuntamisessa selvästi kevyemmin verotetuksi pääomatuloksi on epäkohta, joka heikentää verotuksen oikeudenmukaisuutta.
Lainsäädännön porsaanreiät asettavat palkansaajat epäreiluun asemaan suhteessa niihin, jotka voivat tällaista verosuunnittelua hyödyntää.
”Verotuksen tulee tietysti kannustaa yrittämiseen ja riskinottoon, mutta työtulojen muuntaminen pääomatuloksi on vain keino vältellä progressiivista ansiotuloverotusta. Verotuksen tulisi olla työtulojen suhteen neutraalia, jotta kaikki osallistuvat yhteiskuntamme rahoittamiseen tasapuolisesti. Tähän epäkohtaan eivät päätöksentekijät halua jostain syystä puuttua”, Erämaja ihmettelee.
Ansiotulojen verotus kiristyy
Hallitusohjelman mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus tekee muutoksia ansiotulojen verotukseen. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittainen indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi.
Tuloverotuksen indeksitarkistus tarkoittaa verotuksen säätämistä siten, että se ottaa huomioon yleisen ansiotason kehityksen. Tämä tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja sekä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismääriä.
Osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia hallitus päätti kuitenkin kevään kehysriihessä, että vuonna 2025 indeksitarkistus jätetään tekemättä tuloveroasteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään näin ollen indeksitarkistus muihin kuin asteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan. Indeksitarkistus on suuruudeltaan 3,4 prosenttia.
Lisäksi työtulovähennystä korotetaan työn verotuksen keventämiseksi noin 100 miljoonalla eurolla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Työtulovähennykseen tehdään myös ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen edellyttämät muutokset.
Indeksitarkistuksen lisäksi tuloveroasteikon toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 0,25 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä osana kokonaisuutta, jossa ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä.
Kaikki nämä merkitsevät eniten ansiotuloja ansaitsevien palkansaajien verotuksen kiristymistä.
Onko suunta väärä?
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja monilta osin ongelmallisina.
”Ansiotulojen verotuksen progression jyrkentäminen entisestään, kotitalousvähennyksen raju leikkaus sekä eläkkeensaajien tuplaraippavero vievät kaikki verotusta väärään suuntaan”, hän toteaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) mukaan hallituksen tuloverotuksen politiikkatoimen suunta on väärä. Korkeimpia marginaaliveroja pitäisi ennemminkin laskea kuin nostaa, ETLA linjaa.
Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa, että sekä Tanskassa että Ruotsissa on päädytty laskemaan ylimpien tuloluokkien marginaaliveroja, ja Ruotsin hallitus suunnittelee edelleen marginaaliverojen laskemista — Suomea alemmalle tasolle.
Mikä on motivaation lähde työhön? Työ ja sen tarpeellisuus vai raha. 4700 eur kk brutto on kohtuullisen korkea palkka ja luulisi sillä saavan kohtuullisen toimeentulon. Jos motiivi on raha eikä työ ja sen tulos vaan siis rahan määrän lisääminen itsellään, ei koskaan saa riittävästi. Talouden tehtävä on luoda edellytykset hyvään elämään.
4700e/kk on nykyään normaali palkka asiantuntijatyöstä, ei mikään erikoisen suuri edes. Kaikki työhän kun ei ole samanarvoista.
Ongelma tulee kun verotus syö kaiken mitä tuohon päälle laitetaan. Sain itse juuri 200 euron palkankorotuksen kun tehtävänkuvaa laajennettiin ja nettovaikutus oli sen verran pieni työmäärään nähden että olen jo vaihtamassa firmaa, koska työtä on nyt yli 120% mutta nettona saan n. 120e. Toki ylitöissä sillä on merkitys, mutta ylityöt eivät ole säännöllisiä.
Suomessa on verotuksella tapettu yrittäminen, työnteko, ja saatu aikaiseksi myös se että kaikki maksaa älyttömästi. Tästä kertyneillä verorahoilla on saatu aikaiseksi mieletön virkamies kunta, ja keskitasoa heikompi terveydenhuolto.
Kyllä
Varhaiskasvatusmaksu?
Mutta eikö verorahoilla rahoiteta myös veronmaksajan käyttämiä palveluja, mm. teitä, sairaanhoitoa, lasten koulutusta ynms, eli ei kaikki maksettu vero mene aivan hukkaan, jos emme maksaisi veroja, kaikki kustantaisi palvelunsa kalliilla itse, raha menisi sitä kautta kuitenkin.
Kaikki veroja maksavat jo kalliisti siitä ettei kaikkien kannata edes töitä verotuksen takia tehdä, ja sinustako se on hyvä ratkaisu?
Verotuksella toki saa palveluja ja voi maksaa palkkaa niin että palvelun todellinen tuottaja työllistyy, mutta se ei takaa sitä että verottevaa tuottavaa työtä tekisi kukaan.
Jos minä pyyhin sinun ja sinä minun pyllyni, mistä saamme leivän mitä pöntöllä pyllistää? Viime kädessä verotuksen suuruus on aina suurin hyvinvointipalveluiden este.
Ekonomisti Elias saisi esittää laskelman miten tuohon 37 euroon päädytään. Propagandaa kun niin paljon monesta tuutista meille syötetään, analyytikot ovat turhakkeita, heidän juttujaan ei saa ikinä lukea jos aikoo pörssikauppaa tehdä.
Olisi mukava (tai vähemmän mukava riippuen tuloksesta) joskus nähdä laskelmia julkisen sektorin tehokkuustappioista. Voi nimittäin olla, että ostopalvelut tulevat usein edullisemmiksi kuin julkisen sektorin tarjoamat, koska firmat voivat itse suunnitella organisaationsa, eikä niiden tarvitse palkata puolueen jäsenkirjan haltijoita kynää pyörittämään.
Semmonen kommarisuvakkien vääristely kyl uituttaa, kun väittävät että pääomatuloverot on muka liian edullista ja vähäistä.
Mut minä näin pitkäaikaistyöttömänä en maksa siis juuri mitään mun peruspäivä/ työmarkkinatuesta veroa..alle 10 pros…mutta…ne osinkko tulot mitä mulla on, niistä menee vissiin se 33 prossaa veroa lol, vaiks ne vastaa suuruudeltaan tota peruspäivärahaa… sama koskee jos nyh sattuis lykästämään ja tulis myyntivoittoa. Siittä myynti”voitosta” maksat myös inflaation osan ihan siis tyhjästä, vaiks sijoituksen ostovoima ja reaaliarvo ei olis noussu ei mittään.
Onko tämä muka oikein ja olenko riistäjäkapitalisti?
Mun tapauksessa kannattaisi jotenkin muuttaa pääomatulot palkkatululoksi, mut sehän onkin jo mahdotonta täh?