Orpon hallitus on kiristämässä hyvätuloisten tuloverotusta. Etlan mukaan suunta pitäisi olla pikemminkin päinvastainen.
Hallitusohjelman mukaan Petteri Orpon (kok.) hallitus tekee muutoksia ansiotulojen verotukseen. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuosittainen indeksitarkistus, jotta verotus ei kiristyisi yleisen ansiotasokehityksen vuoksi.
Tuloverotuksen indeksitarkistus tarkoittaa verotuksen säätämistä siten, että se ottaa huomioon yleisen ansiotason kehityksen. Indeksitarkistuksen tarkoituksena on estää verotuksen kiristymistä, joka voisi johtua palkkojen noususta. Tämä tehdään korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja sekä perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismääriä.
Osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia hallitus päätti kuitenkin kevään kehysriihessä, että vuonna 2025 indeksitarkistus jätetään tekemättä tuloveroasteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään näin ollen indeksitarkistus muihin kuin asteikon kahteen ylimpään tuloluokkaan. Indeksitarkistus on suuruudeltaan 3,4 prosenttia.
Lisäksi työtulovähennystä korotetaan työn verotuksen keventämiseksi noin 100 miljoonalla eurolla painottuen pieni- ja keskituloisiin. Työtulovähennykseen tehdään myös ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksen edellyttämät muutokset.
Indeksitarkistuksen lisäksi tuloveroasteikon toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia alennetaan 0,25 prosenttiyksiköllä ja vastaavasti ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosenttia korotetaan 0,25 prosenttiyksiköllä osana kokonaisuutta, jossa ansiotulovähennys korvataan työtulovähennyksellä.
Kaikki nämä merkitsevät eniten ansiotuloja ansaitsevien palkansaajien verotuksen kiristymistä.
Tanska ja Ruotsi etenevät toisia latuja
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja monilta osin ongelmallisina.
”Ansiotulojen verotuksen progression jyrkentäminen entisestään, kotitalousvähennyksen raju leikkaus sekä eläkkeensaajien tuplaraippavero vievät kaikki verotusta väärään suuntaan”, hän toteaa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) mukaan hallituksen tuloverotuksen politiikkatoimen suunta on väärä. Korkeimpia marginaaliveroja pitäisi ennemminkin laskea kuin nostaa, ETLA linjaa.
Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju muistuttaa artikkelissaan, että sekä Sekä Tanskassa että Ruotsissa on päädytty laskemaan ylimpien tuloluokkien marginaaliveroja, ja Ruotsin hallitus suunnittelee edelleen marginaaliverojen laskemista — Suomea alemmalle tasolle.
Muissa pohjoismaissa näkemykset kevennysten verovaikutuksista poikkeavat merkittävästi Suomesta.
Tuloverotuksen keventämisellä on Kangasharjun mukaan niin sanottuja dynaamisia vaikutuksia, eli veronalennukset lisäävät verotuloja.
”Riksrevision (2023) arvio ’värnskatt’- veron poistoa, joka merkitsi viiden prosenttiyksikön alennusta suurimpien ansiotulojen verotukseen vuonna 2020. Sen arvioi oli, että veronkevennyksen tuottaman dynaamisen vaikutuksen takia verotulot lisääntyvät 20 prosenttia enemmän kuin koko alun perin arvioitu verotulojen lasku. Miao ym. (2022) arvioi puolestaan vuoden 2016 marginaaliveroasteen kolmen prosenttiyksikön nostoa tulojakauman ylimpään viiteen prosenttiin kuuluvien joukossa. Heidän mukaansa marginaaliveroasteiden nostaminen oli verotuloja vähentävää, ja sen sijaan niiden keventäminen 2016 tasolta olisi voinut johtaa verotulojen kasvuun”, Kangasharju listaa tutkimustuloksia.
Verotus vaikuttaa kannusteihin
Dynaamisista vaikutuksista on käyty vilkasta keskustelua myös Suomessa.
”Se, kuinka paljon lisätuloja veronkorotuksista voidaan odottaa, riippuu monista seikoista, kuten vallitsevista marginaaliveroista, tulojakauman muodosta ja niiden synnyttämistä käyttäytymisvaikutuksista. Kuten Kotamäki ja Kirkko-Jaakkola (2022) osoittavat systemaattisessa katsausartikkelissaan, keskeistä on verotettavan tulon jousto verotuksen muuttuessa, eli kuinka paljon työtulo muuttuu verotuksen kiristyessä”, Kangasharju toteaa.
Kangasharjun mukaan Suomen korkeilla marginaaliveroilla jo pienet muutokset joustoarvioissa voivat kääntää veronkiristyksien vaikutukset verotuloja vähentäviksi.
Kangasharjun mukaan kansainvälisesti on kertynyt näyttöä siitä, että verotus vaikuttaa työpaikkojen vaihdoksiin. Lisäksi on viitteitä siitä, että tulojakauman yläpäässä käyttäytymisvaikutukset ovat voimakkaampia ja osaajien kova verotus vaikuttaa haitallisemmin kasvuun.
Kangasharjun mukaan myös suomalaisella aineistolla tehdyssä viimeaikaisessa tutkimuksessa on todettu, että kannustimet vaikuttavat luultua laajemmin tulojakaumassa. Tämä viittaa siihen viitaten, että dynaamisia vaikutuksia on vaikea havaita kokonaan perinteisin mikroekonometrisin menetelmin, Kangasharju toteaa.