Neste teki viime vuonna tappiollisen tuloksen. Yhtiön tilikauden tappio oli 95 miljoonaa euroa.
Yhtiöllä oli useita toiminnallisia haasteita jalostamoilla. Kuitenkin Nesteen tulosrivien alimman rivin madonluvut eivät johdu pelkästään tilapäisistä tuotantovaikeuksista, vaan ongelmat ovat syvällisempiä. Sekä uusiutuvien tuotteiden että öljytuotteiden markkinat ovat muuttuneet merkittävästi Nesteen kannalta epäedullisempaan suuntaan.
Tästä huolimatta yhtiön hallitus on päättänyt maksaa osinkoja.
”Yhtiön nykyisen taloudellisen tilanteen huomioon ottaen hallitus on päättänyt peruuttaa 19. kesäkuuta 2023 julkistetun osinkopolitiikan ja ehdottaa yhtiökokoukselle pohjautuen vuoden 2024 hyväksyttyyn taseeseen, että vuodelta 2024 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta”, tilinpäätöksessä todetaan.
Maksettava osinko on noin 154 miljoonaa euroa.
Tappiollisen tuloksen lisäksi Nesteen tasetta rasittavat Rotterdamin tehtaan investoinnin 600 miljoonan ylitys budjetoidusta arvioista. Sekin syö todellista osingonmaksukykyä. Yhtiön vapaa kassavirta oli viime vuonna 313 miljoonaa euroa pakkasella.
Tilinpäätöksessä yhtiö siis viittaa siihen, että hallitus peruuttaa osinkopolitiikkansa. Yhtiö päätti kesäkuussa 2023 uudesta osinkopolitiikasta, jonka mukaan tavoitteena on maksaa kilpailukykyistä ja ajan myötä kasvavaa osinkoa. Aiemman osinkopolitiikan mukaisesti yhtiö jakoi osinkoa vähintään 50 prosenttia vertailukelpoisesta tilikauden voitosta.
Neste kertoi tilinpäätöksessään myös, että se pyrkii edelleen vahvan rahavirran luomiseen sekä vahvan taseen ja strategisen joustavuuden ylläpitämiseen, jotta yhtiö voi hyödyntää kasvumahdollisuudet.
”Nesteen käynnissä olevat investoinnit, kasvumahdollisuudet ja taloudellinen asema otetaan huomioon osingosta päätettäessä. Tavoitteena on optimoitu arvonluonti”, yhtiö kertoo.
Nesteen päätöstä maksaa osinkoa voi ihmetellä sitä taustaa vasten, että yhtiöllä on perustavanlaatuisia vaikeuksia erityisesti uusiutuvien tuotteiden markkinoilla.
Myös lukujen valossa osingonmaksu on kyseenalaista. Miksi Neste maksaa 95 miljoonan euron tappiosta ja yli 300 miljoonan euron negatiivisesta vapaasta kassavirrasta huolimatta 154 miljoonaa euroa osinkoja?
Yhtiön toimitusjohtaja Heikki Maliselta kysyttiin Nesteen henkilöstön tiedotustilaisuudessa syytä osingonmaksuun tilanteessa, jossa yhtiö tekee tappiota.
Malinen ei kysymykseen vastannut.
Miksi toimitusjohtaja ei avoimesti kerro henkilöstölle syytä osingonmaksuun? Henkilöstö ymmärrettävästi kantaa huolta yhtiön tulevaisuudesta ja osingot ovat pois siitä taloudellisesta puskurista, jota yhtiö tarvitsee taseessaan vaikean ajan ylittämiseen.
Suomen valtio velkaantuu kiihtyvällä vauhdilla ja valtio on Nesteen ylivoimaisesti suurin omistaja. Sen omistusosuus on yli 44 prosenttia.
Onko valtiovarainministeri Riikka Purra pääomistajan edustana vaatinut Nestettä osingonmaksuun?
Ilmeisesti pääomistaja on ” ohjeistanut” toimitusjohtajaa.
Pahoin pelkään, että Neste menetti Kaisu Hietalan ohella globaalin biopolttoaineiden markkinajohtajuuden pysyvästi.
Toivottavasti kansantalouden kannalta tärkeä yhtiö löytää vielä kasvun.
Eikös sitä pääomistaja voi vaatia ja yhtiökokous päättää. Tässä tapauksessa Valtion kanta pääomistajana voittaa hyvin suurella todennäköisyydellä. Ja en toimitusjohtajana haastaisi pääomistajaa. Niissä kisoissa on vain yksi voittaja ja se ei ole toimitusjohtaja.
Se menee juuri noin. Nesteen omistusrakenteella ei käytännössä enää toimita kuten pörssiyhtiössä normaalisti, koska yhden omistajan (krooninen) rahantarve tarkoittaa sitä, että yhtiöstä lähtee rahaa ulos juuri silloin, kun se ei yhtiön pitkän tähtäimen menestymisen kannalta ole hyvä juttu.
Timppa on siinäkin oikeassa, että toimitusjohtaja saa tuossa vastahankaan asettuessaan paljon vapaa-aikaa.