
Markkinan tullihuolet heräsivät jälleen, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vahvisti torstaina, että Meksikon ja Kanadan vastaiset tullit ovat astumassa voimaan ensi tiistaina. Vielä paria päivää aikaisemmin hän antoi ymmärtää vielä uudesta kuukauden lykkäyksestä huhtikuun alkuun.
Kiinalla Trump on uhannut asettaa 10 prosenttiyksikön korotuksen tuontitulleihin. Jos tämä toteutuu, nousevat Kiinan tuontitullit keskimäärin jo 32 prosenttiin.
Lisäksi presidentti uhkaa asettaa Euroopan unionille 25 prosentin tullin, mutta ei vielä tarkentanut niiden ajankohtaa.
Trumpin kauppapolitiikka on luonut lisääntyvää hermostuneisuutta erityisesti Meksikossa, jossa 60 miljardin peson arvoiset investoinnit on keskeytetty, kertoo finanssitalo XS.comin analyytikko Antonio Di Giacomo sijoittajakirjeessään.
”Erityisen vakavasti tämä vaikuttaa autoteollisuuteen, sillä suurin osa maassa valmistetuista ajoneuvoista on tarkoitettu Yhdysvaltojen markkinoille”, Giacomo toteaa.
Tullien kustannukset vyöryvät kuluttajien maksettaviksi
Uudet kauppapakotteet Kiinaa vastaan ovat osa laajempaa strategiaa kansainvälisellä näyttämöllä. Vastatoimena Kiina on asettanut 10 prosentin tullimaksun yhdysvaltalaisille tuotteille, mutta sen odotetaan kiristävän vastatoimiaan jatkossa.
Giacomon mukaan Yhdysvalloissa yritykset eri toimialoilla voivat kohdata korkeampia kustannuksia, jotka lopulta siirtyvät kuluttajien maksettaviksi. Lisäksi pakotteista kärsivät maat saattavat ryhtyä vastatoimiin, mikä voi luoda maailmanlaajuista taloudellista epävakautta.
Trumpin toteuttamat toimet voivat saada aikaan pitkäaikaisia vaikutuksia paitsi kansainväliseen kauppaan myös diplomaattisiin suhteisiin osapuolten välillä.
Yhdysvaltain inflaatio voi nousta 1,1–1,4 prosenttiyksikköä, jos Trumpin tullit Kanadaa ja Meksikoa vastaan astuvat voimaan, ja lisäksi 0,7 prosenttia Kiinaa koskevista toimenpiteistä, ennustaa finanssitalo deVere Group.
”Talousvaikutukset ovat mittavat: arkipäiväisten tuotteiden hinnat nousevat, yritysten voitot kärsivät, ja lopulta kuluttajat maksavat laskun. Nämä tullit asettavat suoran paineen toimitusketjuille, jotka ovat syvästi integroituneet Pohjois-Amerikassa”, deVere Groupin toimitusjohtaja Nigel Green toteaa.
Greenen mukaan kaiken autoista maataloustuotteisiin hinnat nousevat, mikä pahentaa inflaatiopaineita, jotka olivat vasta alkaneet hellittää.
”Vaikutukset eivät pääty tähän – yritykset, jotka kohtaavat korkeampia tuotantokustannuksia, joutuvat joko hyväksymään pienemmät katteet tai siirtämään kulut kuluttajille. Se vahvistaa inflaatiokierrettä, jota keskuspankki on pyrkinyt hillitsemään.”
Nouseva inflaatio olisi myrkkyä kevenevän rahapolitiikan odotuksille
Kiinaan kohdistuvat tullit tuovat lisää haasteita. Lisättävä 10 prosentin tulli kiinalaisille tuotteille kasvattaa jo ennestään korkeita maksuja, mikä tekee kiinalaisesta tuotannosta riippuvaisille yhdysvaltalaisyrityksille entistä kalliimpaa.
”Kustannukset nousevat laajasti eri toimialoilla, teknologiasta vähittäiskauppaan, mikä kiihdyttää inflaatiota ja pakottaa keskuspankin arvioimaan uudelleen korkopolitiikkaansa. Keskuspankki saattaa joutua ylläpitämään tiukkaa linjaa pidempään kuin markkinat olivat odottaneet, mikä viivästyttäisi sijoittajien ennakoimia koronlaskuja vuodelle 2025,” Green varoittaa.
Yhdysvaltain dollarin reaktio näihin tapahtumiin on ratkaiseva. Historiallisesti kauppajännitteet ja inflaatioriskit ovat tukeneet dollarin vahvuutta, mutta pitkän aikavälin kehitys riippuu keskuspankin toimista.
”Jos inflaatio pysyy korkeana, se voi heikentää todellista ostovoimaa, lisätä markkinoiden volatiliteettia ja muuttaa varallisuuden jakautumista globaalisti”, Green toteaa.
Hinnoitteluvoiman osakkeet menestyvät
Tässä tilanteessa Greenen mukaan osakemarkkinoilla inflaatioympäristössä menestyvät sektorit, kuten raaka-aineet, energia ja teollisuus, voivat tarjota nousupotentiaalia.
”Yritykset, joilla on vahva hinnoitteluvoima ja kotimainen valmistuskapasiteetti, voivat hyötyä näistä muutoksista. Sen sijaan tuontiriippuvaiset alat joutuvat vaikeuksiin, joten sijoittajien on tehtävä tarkkoja valintoja muuttuvassa markkinatilanteessa.”
Mikään ei ole vielä kirkossa kuulutettu.
”Tilanne voi kuitenkin vielä muuttua ennen tiistaita, sillä valkoisen talon lähteiden mukaan USA käy edelleen neuvotteluja kauppakumppanien kanssa”, toteaa Danske Bank aamukatsauksessaan.
Euroopassa markkinat ovat suhtautuneet pelotteluihin rauhassa.
”Alkuvuonna eurooppalainen sijoittaja on saanut kotimarkkinoiltaan jo yli 10 prosenttia paremmat tuotot kuin rapakon takaa”, Danske Bank muistuttaa.