Pääsiäisviikolla Helsingin Sanomat kertoi lähteisiinsä viitaten Petteri Orpon hallituksen aikeista poistaa sekä työntekijä- että työnantajapuolen järjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.
Verovähennyksen poistosta on hallituspuolueiden kesken sovittu alustavasti. Lopulliset päätökset tehdään niin sanotussa puoliväliriihessä, jossa hallitus määrittelee valtion taloudenpidon suuren linjan seuraaviksi vuosiksi.
Suomessa ammattiliiton jäsenmaksut ovat tällä hetkellä verovähennyskelpoisia, eli ne voi vähentää verotuksessa tulonhankkimismenoina. Tämä tarkoittaa, että jäsenmaksun määrä vähennetään verotettavasta tulosta, jolloin maksettavan veron määrä pienenee vastaavasti.
Vähennysoikeus kohdistuu suoraan jäseneen, ei liittoon, ja se on ollut merkittävä kannustin kuulua ammattiliittoon.
Ay-jäsenmaksu on konkreettinen tulonhankkimismeno ja sen saa vähentää verotuksessa palkansaajille myönnettävän 750 euron tulonhankkimisvähennyksen lisäksi.
Koska kyseessä on ansiotuloihin liittyvä vähennys, sen poisto kohdistuu yksinomaan työntekijöihin, ei esimerkiksi pääomatulojen saajiin. Tämä tekee siitä kohdennetun kiristyksen palkkatuloverotukseen.
Valtiovarainministeriö (VM) on suhtautunut myönteisesti ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamiseen. Ministeriö on perustellut kantaansa sillä, että ay-jäsenmaksut eivät heidän näkemyksensä mukaan liity suoraan tulojen hankkimiseen, mikä on herättänyt kritiikkiä työmarkkinajärjestöissä.
Valtiovarainministeriön vero-osastolla työskentelevän hallitusneuvos Jari Salokoski kertoi Demokraatille toukokuussa 2023, että henkilöverotuksessa lähdetään siitä, että välittömästi tulonhankkimiseen liittyvät kulut kuten työmatkat ovat vähennyskelpoisia.
Tämä välittömyyskriteeri ei kuitenkaan toteudu ay-jäsenmaksujen kohdalla, Salokoski perusteli.
Toimihenkilöitä edustavan STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan hallituksen kaavailema suunnitelma ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta jatkaa ”ideologista ajojahtia”, joka hallituksella on Palolan mukaan ollut ay-liikettä kohtaan.
Palolan mukaan hallituksen tarkoituksena on murentaa järjestäytynyt ammattiyhdistysliike, jotta se ei voisi ajaa ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia.
Samoilla linjoilla on Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Sen mukaan jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistolla halutaan heikentää ammattiliittojen neuvotteluvoimaa.
”Jäsenmaksujen verovähennysoikeus on perusteltu, koska se ylläpitää vahvaa ja tasapainoista neuvottelujärjestelmää. Ammattijärjestöt vahvistavat yhteiskunnallista vakautta neuvottelemalla reiluista työelämän ehdoista”, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo.
Talentia katsoo, että verovähennysoikeuden poistaminen voisi heikentää järjestäytymisastetta ja siten vaikeuttaa sopimista esimerkiksi työehdoista, palkkakehityksestä ja työrauhaa koskevista kysymyksistä.
”Ammattijärjestöillä on sopimusneuvottelujen lisäksi muutakin yhteiskunnallista merkittävyyttä. Järjestöt tukevat jäsentensä ammatillisen osaamisen kehittämistä, edistävät työhyvinvointia ja työkykyä sekä tarjoavat koulutusta jäsenilleen”, Karsio luettelee.
”Esimerkiksi Talentian jäsenyyteen kuuluva työelämän oikeusturvaetu on korvaamaton, kun työntekijä tarvitsee apua omien oikeuksiensa puolustamisessa.”
Karsion mukaan ay-jäsenmaksujen yhteys tulonhankkimiseen on yksiselitteinen.
”Järjestöt neuvottelevat jäsentensä työehdoista, kuten palkasta ja työajoista. Verovähennysoikeudella tuetaan työntekijöiden järjestäytymistä ja turvataan työelämän tasapaino.”
Hei,minkä ihmeen takia ammattiliittojen jäsenmaksut pitäisi saada vähentää verotuksessa kun esimerkiksi asuntolainan korkoja ei saa vähentää ????