
Tilastokeskuksen tuoreet konkurssiluvut ovat edelleen madonlukuja. Huhtikuussa 2025 pantiin vireille 333 konkurssia, mikä on 38 konkurssia enemmän kuin edellisen vuoden huhtikuussa. Siten konkurssien määrä nousi 13 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssien määrä oli 9,0 prosenttia suurempi kuin sitä edeltäneenä 12 kuukauden ajanjaksona.
Vireille laitettujen konkurssien määrä kasvoi vuoden takaiseen verrattuna eniten rakentamisen toimialalla.
Huhtikuussa henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 132, mikä on 24 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuoden 2024 huhtikuussa.
Tilastokeskuksen mukaan huhtikuussa konkursseja laitettiin vireille eniten muiden palveluiden ja rakentamisen toimialoilla. Muiden palveluiden yrityksissä 255 henkilötyövuotta oli konkurssiuhan alla. Muiden palveluiden toimiala käsittää muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, kiinteistöalan toiminnan, ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan, hallinto- ja tukipalvelut, koulutuspalvelut, terveys- ja sosiaalipalvelut sekä taide-, viihde- ja virkistystoiminnan.
Samaan aikaan haettiin konkurssiin 87 rakennusalan yritystä ja näissä konkurssiuhan alla oli 299 henkilötyövuotta. Kaupan alan yrityksiä oli vastaavasti 38 kappaletta ja henkilötyövuosia 85.
Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi konkurssilukuja viestipalvelu X:ssä.
”Yrityksiä meni huhtikuussa konkurssiin huomattavan paljon, ja enemmän kuin vuotta aiemmin. Liukuva vuosisumma kohosi korkeimmilleen lähes 28 vuoteen. Työntekijöiden määrä nurin menneissä yrityksissä ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen suuri. Eli enemmän pieniä yrityksiä”, hän kirjoittaa.
Yrityksiä meni huhtikuussa konkurssiin huomattavan paljon, ja enemmän kuin vuotta aiemmin. Liukuva vuosisumma kohosi korkeimmilleen lähes 28 vuoteen. Työntekijöiden määrä nurin menneissä yrityksissä ei kuitenkaan ole poikkeuksellisen suuri. Eli enemmän pieniä yrityksiä. pic.twitter.com/2mj8ovpUA7
— Pasi Sorjonen (@PasiSSorjonen) May 28, 2025
Vasemmistohallituksien Kok, Sdp ja Kesk 60v aikana eivät ole pystyneet tekemään Suomesta länsivaltiota, ainakaan yrittäjyyden suhteen, konkreettiset uudistukset puuttuuvat. Suomi yhä yli lähes 1 000 000 virkamiehen paratiisi, inhouse yhtiöineen. Asukkaita vain 5milj.
Suomessa konkurssin tehnyt on saa aina leiman otsaansa. Siitä jäänyttä velkavankeutta vielä pankit saavat pitkittää mielensä määrin, koska Suomi on niitä harvoja maita joissa pankkisosialismi elää kovassa.
Konkursseissa ei myöskään pesänhoitajilla ole mitään vastuuta, pesänhoitajat käytännössä varastavat konkurssiyrityksen omaisuuden -80% prosentin alennuksella itselleen ja kavereilleen.
Suomi on yrittäjä negatiiviinen maa, jossa kateus hallitsee, ja konkurssilla kostetaan.
Yrittäjävihamielisiä punahallituksia Kok, Sdp ja Kesk jo yli 70v peräkkäin, siksi konkurssia käytetään yhä lyömäaseena, eikä kuten länsimaissa, uuden alkuna.
Nythän asia menee niin, että konkurssin jälkeen jäät siihen kitumaan kymmeniksi vuosiksi etkä voi tehdä mitään. Pankit ja verottaja pitävät sinua otteessaan. Seuraukset eivät ole kenenkään kannalta hyviä. Yleensä syntyy bulvaaneita, joiden kautta liiketoimintaa keplotellaan. Tai sitten yrittäjä ei yksinkertaisesti tee mitään.
Tästä ei hyödy kukaan, ei ainakaan Suomi.
Verottajalla on miljardin saatavat konkurssien jäljiltä, mutta että he eivät niistä saa mitään. Konkurssi yrittäjällä ole enää mitään mistä antaa, pesänhoitaja varastanut puoli ilmaiseksi, ”reilupeli”. Verottajalle tämä aiheuttaa vain kuluja, joten he haluaisivat päästä eroon koko asiasta.
Sosialistiset pankit punalippuineen eivät varmastikkaan ole tästä asiasta samaa mieltä, koska haluavat velkaorjia sadoiksi vuosiksi, eivätkä halua vapaata markkinataloutta.
Eli uusi konkurssilaki pitäisi olla sellainen, että kun yrittäjä menee konkurssiin, antaa hän kaiken omaisuutensa, jonka jälkeen hän voisi aloittaa uudelleen. Tämä ei tietenkään saisi toteutua, tehty laittomuuksia, rikottu lakia tai siihen viittaavaa.