
Yhdysvaltain valtionvelan vakuuttamisen hinta maksukyvyttömyyden varalta on noussut tasoille, joita ei ole nähty sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Tämä kertoo sijoittajien kasvavasta huolesta Yhdysvaltojen talouspolitiikan suunnasta ja poliittisesta umpikujasta.
Kehitys näkyy selkeimmin valtionvelan luottoriskinvaihtosopimusten (CDS, credit default swap) hintojen rajuna nousuna vuoden 2025 aikana.
Viime kuukausina Yhdysvaltain CDS-hinnat eli spredit ovat nousseet jyrkästi. Viiden vuoden CDS-hinta ylitti toukokuussa 2025 jo 51 korkopistettä, kun se vielä vuoden 2024 lopulla oli noin 29 pistettä – nousua yli 75 prosenttia vain puolessa vuodessa.
Myös 10 vuoden CDS-spredi on noussut lähes samoille tasoille, molemmat lähestyen korkeimpia lukemia sitten finanssikriisin.
Lyhytaikaiset CDS-sopimukset ovat kallistuneet vieläkin enemmän: esimerkiksi kuuden kuukauden sopimusten spredi nousi huhtikuussa 70 korkopisteeseen, mikä kertoo sijoittajien hermostuneisuudesta lyhyen aikavälin poliittisiin riskeihin, kuten toistuviin velkakatto-kiistoihin.
Luottoriskinvaihtosopimus on rahoitusjohdannainen, jonka avulla sijoittaja voi suojautua tai spekuloida velallisen, tässä tapauksessa Yhdysvaltain valtion, maksukyvyttömyysriskillä. CDS:n ostaja maksaa säännöllistä vakuutusmaksua myyjälle, joka puolestaan sitoutuu korvaamaan ostajalle tappiot, mikäli velallinen ei pysty suoriutumaan velvoitteistaan.
CDS-spredi on vuosittainen kustannus, joka ilmoitetaan korkopisteinä, eli yksi korkopiste on 0,01 prosenttia. Luottoriskinvaihtosopimuksen ostaja on valmis maksamaan tämän korkopisteen mukaisen summan myyjälle vakuuttaakseen itsensä tietyn lainanottajan, kuten yrityksen tai valtion, maksukyvyttömyysriskiä vastaan.
Mitä CDS-spredin nousu kertoo?
Käytännössä CDS-spredi kuvastaa markkinoiden arviota kohdeyhtiön tai -valtion luottoriskistä: mitä suuremmaksi maksukyvyttömyyden riski arvioidaan, sitä korkeampi on CDS-spredi.
Esimerkiksi, jos Yhdysvaltain valtionvelan viiden vuoden CDS-spredi on 52 korkopistettä, tämä tarkoittaa, että sijoittaja maksaisi 52 000 dollaria vuodessa vakuuttaakseen 10 miljoonan dollarin arvosta Yhdysvaltain valtionvelkakirjoja maksukyvyttömyyden varalta viiden vuoden ajan. Jos spredi nousee, sijoittajat arvioivat maksukyvyttömyyden todennäköisyyden kasvaneen ja vaativat siksi korkeampaa vakuutusmaksua.
CDS-spredi ei ole ”spredi” jonkin toisen koron yli, vaan kyseessä on nimenomaan tietyn CDS-sopimuksen markkinoilla määräytyvä vakuutusmaksu, joka perustuu luottosuojan kysyntään ja tarjontaan kyseiselle kohdeyhtiölle tai -valtiolle.
CDS-hintojen nousu ei ole pelkkä tekninen markkinaliike, vaan se heijastaa syvempiä huolia.
Luottoluokituslaitokset ovat laskeneet Yhdysvaltojen luottoluokitusta vedoten kestämättömään velkatasoon, jatkuviin budjettialijäämiin ja poliittiseen epävarmuuteen, joka on johtanut toistuviin hallinnon sulkuihin ja viime hetken velkakaton nostamisiin.
Yhdysvaltojen valtionvelka ylitti alkuvuodesta 2025 jo 36,5 biljoonaa dollaria, ja velka/BKT-suhde nousi 124 prosenttiin.
Pelkät korkomenot vievät jo lähes 15 prosenttia liittovaltion tuloista, mikä rajoittaa talouspoliittista liikkumavaraa ja herättää kysymyksiä pitkän aikavälin kestävyydestä.
Poliittinen takalukko horjuttaa USA:n luottoluokitusta
Yhdysvaltojen poliittinen ilmapiiri on pahentanut tilannetta entisestään.
Luottoluokittaja Moody’s Ratings aiheutti markkinoilla voimakkaan reaktion, kun se laski Yhdysvaltojen pitkään hallussa pitämän korkeimman mahdollisen luottoluokituksen Aaa:sta Aa1:een.
Moody’sin päätös perustuu Yhdysvaltojen paisuvaan valtionvelkaan, jatkuviin budjettialijäämiin sekä kasvaviin velanhoitokustannuksiin.
Moody’s korostaa, että USA:n peräkkäiset hallitukset ja kongressit eivät ole kyenneet kääntämään velkaantumisen ja korkomenojen kasvun suuntaa. Luottoluokittaja varoittaa, että liittovaltion velkataakka voi nousta jopa 134 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä.
Moody’s ei usko, että nykyisin harkinnassa olevista finanssipoliittisista ehdotuksista seuraisi merkittäviä monivuotisia vähennyksiä pakollisiin menoihin ja alijäämiin.
Poliittinen kyvyttömyys puuttua rakenteellisiin talouden ongelmiin on siten keskeinen syy luottoluokituksen laskuun.
Lainsäädäntökaudella 2024–2025 nähtiin useita budjettikiistoja, 19 päivän hallinnon sulku sekä useita läheltä piti -tilanteita velkakaton kanssa. Tämä on horjuttanut luottamusta Yhdysvaltojen kykyyn hoitaa talouttaan, erityisesti verrattuna AAA-luokiteltuihin maihin, jotka ovat toteuttaneet tiukempia talousuudistuksia.
Myös talouden vastatuulet ovat lisänneet painetta. Jatkuva inflaatio on pakottanut keskuspankin pitämään korot korkealla, mikä nostaa velanhoitokustannuksia. Hitaampi talouskasvu ja laskeva työvoimaosuus rajoittavat hallituksen mahdollisuuksia korjata talouden epätasapainoa.
Vaikka Yhdysvaltojen todellinen maksukyvyttömyyden riski on edelleen pieni, CDS-markkina hinnoittelee sen alle yhteen prosenttiin. Silti sijoittajat vaativat yhä enemmän suojaa, vaikka tekninen tai todellinen maksukyvyttömyys vaikuttaisi epätodennäköiseltä.
Tämä kertoo paitsi välittömistä poliittisista riskeistä, myös laajemmasta epäluulosta Yhdysvaltojen pitkän aikavälin talouspolitiikkaa kohtaan.
Velan vakuuttamisen hinta on noussut tasolle, jota ei ole nähty sitten vuoden 2008 kriisin.
Markkinat lähettävät varoitussignaalin.