Euroopan komissio aikoo tukea tekoälyn gigatehtaiden perustamista EU-maihin. Suomesta teknologiayhtiö Nokia ja sen kokoama yrityskonsortio on ilmaissut kiinnostuksensa tavoitella tekoälyn gigatehdasta Suomeen ja osallistunut komission järjestämään aiehakuun. Aiheesta kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.
Euroopan komission InvestAI-aloite tavoittelee 200 miljardin euron investointeja tekoälyyn ja suurteholaskentaan. Euroopan komissio on tehnyt aloitteen suuren mittakaavan tekoälyinfrastruktuurin rakentamiseksi, jonka kulmakivi on rakentaa jopa viisi tekoälyn gigatehdasta EU-maihin.
Gigatehtaat ovat välttämättömiä, jotta Eurooppa voi pysyä kilpailukykyisenä tekoälyn kehityksessä ja tarjota riippumatonta, eurooppalaista infrastruktuuria alan toimijoille.
Suomen hallitus tukee Nokian kokoaman yrityskonsortion aiehakemusta. Pääministeri Petteri Orpo (kok) kertoi Suomen aikeista toteuttaa tekoälyn gigatehdas ensimmäisen kerran Eurooppa-päivän puheessaan 9. toukokuuta. Suomi on ilmoittanut kiinnostuksensa hankkeeseen komission aiehaussa jo kesäkuun aikana.
Nokian rooli hankkeessa
Nokia korostaa vahvaa osaamistaan datakeskusten verkkoratkaisuissa ja näkee gigatehtaat välttämättöminä eurooppalaisen infrastruktuurin ja digitalisaation kehitykselle, jotta tekoälyn mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Nokian yhteiskuntasuhde- ja Suomen maajohtaja Mikko Hautala toteaa valtioneuvoston tiedotteessa, että Nokialla on erinomaiset edellytykset tuoda oikeat toimijat yhteen hankkeen edistämiseksi.
”Nokialla on vahva kokemus ja osaaminen datakeskuksien verkkoratkaisuista, ja tämä antaa meille erinomaisen pohjan tuoda yhteen oikeat toimijat hankkeen eteenpäin viemiseksi”, Hautala kertoo.
Nokia pitää hanketta mahdollisuutena rakentaa Euroopan tekoälyinfrastruktuurin selkärankaa ja tarjota riippumatonta, korkeatasoista laskentakapasiteettia eurooppalaisille tekoälykehittäjille.
Nokia arvioi hyötyvänsä Suomeen suunnitellusta tekoälyn gigatehtaasta erityisesti vahvan osaamisensa ja kokemuksensa kautta datakeskusten verkkoratkaisuissa.
Käytännössä gigatehdas mahdollistaisi yhtiölle uuden liiketoiminnan kasvun, vahvistaisi sen asemaa keskeisenä teknologiatoimittajana sekä loisi mahdollisuuksia kehittää ja toimittaa huipputason verkkoratkaisuja ja infrastruktuuripalveluita laajeneville tekoälymarkkinoille.
Tekoälyn gigatehdas tarkoittaa laajamittaista, huippuluokan laskentainfrastruktuuria, joka on suunniteltu erityisesti seuraavan sukupolven tekoälymallien kehittämiseen ja käyttöön. Niiden tavoitteena on mahdollistaa tekoälylle valtavat laskentaresurssit, joita tarvitaan esimerkiksi suurten kielimallien ja muiden kehittyneiden tekoälysovellusten kouluttamiseen ja hyödyntämiseen.
Käytännössä gigatehdas on datakeskus, jossa yhdistyvät erittäin suuri laskentateho, energiatehokkuus ja korkea tietoturva.
Alustavien suunnitelmien mukaan noin 65 prosenttia gigatehtaiden investointikustannuksista ja kaikki käyttökustannukset rahoitettaisiin yksityisesti.
Tekoälyn gigatehdas tukisi Suomen kasvua ja kilpailukykyä
Hallituksen tavoitteena on saada aikaan kestävää kasvua sekä investointeja Suomeen. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tekoälyn gigatehdas tukisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja tekoälyn kehittämistä. Suomen vahvuudet osaamisessa, datavarannoissa, startup-yrityksissä, tutkimus- ja kehitystoiminnassa sekä teknologiassa, kuten kvanttiteknologiassa, luovat Suomelle hyvät edellytykset olla edelläkävijä tekoälyssä.
Suomi olisi ihanteellinen sijainti tekoälyn gigatehtaalle muun muassa puhtaan sähkön ja maan saatavuuden vuoksi.
Suomessa sijaitsee jo ennestään LUMI-tekoälytehdas, joka on yksi ensimmäisistä eurooppalaisista tekoälytehtaista. LUMI-tekoälytehdas ja tuleva tekoälyn gigatehdas voisivat tehdä yhteistyötä monin eri tavoin.
Kokonaisuudessaan tekoälyn gigatehtaiden perustamiseen tähtäävän aloitteen on oltava investointina yrityslähtöinen, yrityksille houkutteleva ja tukea sekä eurooppalaisia että kansallisia strategisia tavoitteita.
Euroopan komissio avaa varsinaisen haun tekoälyn gigatehtaista loppuvuodesta 2025. Ehdotusta ja sen laajempaa vaikutusta innovaatioihin, kilpailukykyyn ja Euroopan strategiseen autonomiaan kehitetään. Suomi on avoin yhteistyölle Pohjoismaiden, Baltian maiden ja muiden jäsenmaiden kanssa ehdotuksen kehittämisessä seuraavassa vaiheessa.
Komissio aloittaa pian keskustelut hakijoiden kanssa, joita oli yhteensä 76. Aiehakemukset eivät ole julkisia.
