Presidentti Donald Trumpin ”Suuri kaunis laki” on laaja veronalennuksia ja menoleikkauksia sisältävä lakipaketti, jonka Yhdysvaltain kongressi on nyt hyväksynyt. Trump on luvannut allekirjoittaa itsenäisyyspäivänä.
Lain tarkoituksena on vakiinnuttaa Trumpin poliittinen perintö sekä muuttaa Yhdysvaltain talouspolitiikan suuntaa pitkäksi aikaa. Kyseessä on hänen toisen presidenttikautensa ensimmäinen suuri lainsäädäntövoitto, ja laki kokoaa yhteen useita Trumpin keskeisiä vaalilupauksia.
Lain ydin on verotuksen keventäminen: se jatkaa ja laajentaa Trumpin ensimmäisellä kaudellaan vuonna 2017 säätämiä veronalennuksia, jotka olivat umpeutumassa vuoden 2025 lopussa.
Lisäksi laki poistaa väliaikaisesti verot tipistä ja ylityökorvauksista, mikä oli yksi Trumpin näkyvimmistä kampanjalupauksista palvelualan työntekijöille. Myös lapsivähennystä kasvatetaan ja valtion- ja paikallisverojen vähennyskattoa nostetaan.
Samalla laki sisältää merkittäviä leikkauksia sosiaaliturvaan, erityisesti Medicaid-terveysvakuutukseen ja ruoka-apuohjelmiin (SNAP), sekä tiukentaa näiden tukien saamisen ehtoja esimerkiksi lisäämällä työvelvoitteita.
Laki leikkaa myös puhtaan energian tukia ja vähentää rahoitusta useista liittovaltion sosiaaliohjelmista. Säästöillä rahoitetaan muun muassa puolustusmenojen ja rajaturvallisuuden lisäyksiä sekä massiivista, jopa 4,5 biljoonan dollarin veronalennuspakettia.
Uhkapeliä liittovaltion velkaantumisella
Lain hyväksyminen oli poliittisesti kiistanalainen: kaikki demokraatit vastustivat sitä, koska heidän mukaansa laki hyödyttää ennen kaikkea varakkaita ja rahoitetaan heikentämällä turvaverkkoa pienituloisilta ja keskiluokalta.
Lakipaketti on USA:n talouden kannalta poikkeuksellisen riskialtis, koska se yhdistää massiiviset veronalennukset ja laajat tullit tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen talous on jo valmiiksi ylikuumentunut ja julkinen velka historiallisella tasolla.
Kongressin budjettitoimisto (CBO) arvioi, että laki kasvattaa liittovaltion alijäämää 3,3–3,7 biljoonalla dollarilla seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Se mikä lisää merkittävästi valtion korkomenoja ja nostaa korkotasoa koko taloudessa. Tämä vaikeuttaa sekä kotitalouksien että yritysten lainansaantia ja nostaa lainakustannuksia.
Veronalennukset ja menolisäykset lisäävät kokonaiskysyntää, mutta samaan aikaan laajat tuontitullit rajoittavat tarjontaa ja nostavat tuotantokustannuksia. Tämä yhdistelmä, jossa kysynnän kasvu ja tarjonnan supistuminen tapahtuvat samanaikaisesti, luo vahvan pohjan inflaation kiihtymiselle, kun hinnat nousevat sekä kotimaisen kulutuksen että tuontihintojen kallistumisen vuoksi.
Kasvava velka ja korkomenot pakottavat liittovaltion tulevaisuudessa joko leikkaamaan menoja, nostamaan veroja tai turvautumaan rahan määrän lisäämiseen. Rahan määrän lisäys voisi edelleen kiihdyttää inflaatiota ja heikentää dollarin arvoa.
Lakipaketti on herättänyt laajaa keskustelua analyytikoiden ja ekonomistien keskuudessa, ja arviot sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia.
”Uskon, että lakipaketti olisi lähes kiistatta hyväksi Yhdysvaltain taloudelle seuraavien parin vuoden aikana verrattuna siihen, että mitään ei hyväksyttäisi,” sanoo David Seif, Nomuran kehittyneiden markkinoiden pääekonomisti. Hän viittaa siihen, että verot nousevat merkittävästi ensi vuonna, kun monet Trumpin vuoden 2017 verolain pykälät vanhenevat.
Hänen mukaansa lakipaketti hyödyttää Yhdysvaltain taloutta lähivuosina erityisesti siksi, että se estää suurten veronkorotusten voimaantulon ja äkillisen finanssipolitiikan kiristymisen.
Sijoittajamiljardööri Ray Dalio näkee lakipaketin toisin. Hänen mukaansa laki johtaa vuosittaisiin kahden biljoonan dollarin alijäämiin ja kasvattaa Yhdysvaltain velkaa dramaattisesti. Dalion mukaan seurauksena voi olla menoleikkauksia, massiivista rahan painamista ja dollarin arvon heikkenemistä.
Trumpin lakipaketti on sytyttämässä inflaation uudelleen maailmanlaajuisesti, arvioi Finanssitalo deVere Groupin toimitusjohtaja Nigel Green sijoittajakirjeessään. Hänen mukaansa näiden politiikkatoimien yhteisvaikutus voi tehdä laista yli puoleen vuosisataan kaikkein inflaatiota kiihdyttävimmän talouspäätöksen.
”Tämä laki avaa hanat julkiselle kulutukselle, mutta samalla kuristaa kansainvälisen kaupan virtaa. Kyseessä on uhkapeli inflaatiolla – ja laskun maksaa lopulta koko muu maailma”, Green väittää.
Yksikään moderni Yhdysvaltain hallinto ei ole aiemmin samanaikaisesti laajentanut alijäämää ja rajoittanut tarjontaa näin mittavasti – ei edes sota- tai pandemiavuosina.
Trumpin Tullit koskevat yli 500 tuontikategoriaa, puhtaasta teknologiasta elektroniikkaan ja perusteollisuuden komponentteihin. Ensimmäisten arvioiden mukaan Kiinasta tuotavien tavaroiden keskimääräinen tullitaso voi nousta kähdeksasta prosentista 17,5 prosenttiin, mikä väistämättä nostaa kustannuksia sekä valmistajille että kuluttajille.
”Huolestuttavinta on, ettei kyse ole vain lyhytaikaisesta elvytyksestä. Tämä on pysyvä muutos kauppa- ja talousmallissa”, Green huomauttaa.
”Se tekee siitä huomattavasti vaarallisemman – ja paljon vaikeammin purettavan, jos inflaatio kiihtyy.”
Hän lisää, että vaikutukset ulottuvat kauas Yhdysvaltojen ulkopuolelle.
”Kun Yhdysvallat tuo inflaatiota, se tarttuu myös muihin talouksiin. Kehittyvät markkinat kärsivät valuuttakurssien epävakaudesta. Euroopassa energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat. Sijoittajat alkavat vaatia korkeampaa tuottoa valtionlainoista.”
Lakipaketti näkyy korkomarkkinoilla
Markkinat ovat jo alkaneet reagoida: pitkät korot ovat nousussa, öljyn hinta on noussut, ja kullan sekä bitcoinin arvo on kasvanut ostovoiman heikkenemisen pelossa. Keskuspankit, joiden odotettiin laskevan korkoja tänä vuonna, joutuvat nyt arvioimaan tilannetta uudelleen.
”Fed on nyt nurkassa. Korkojen lasku näyttää ennenaikaiselta. Tämä laki voi jopa pakottaa keskuspankin kiristämään rahapolitiikkaa uudelleen – juuri silloin kun talous ei sitä kestä”, Green toteaa.
Hän varoittaa, että sijoittajat aliarvioivat lain vaikutusten laajuuden. ”Tämä ei ole normaalia talouspolitiikkaa. Tämä merkitsee pitkäaikaisen inflaatioriskin paluuta – ja omaisuuserien, valuuttojen ja salkkujen hinnoittelun on sopeuduttava siihen välittömästi.”
Greenin mukaan lain poliittinen motiivi lisää huolta entisestään.
”Kun talouspolitiikasta tulee vaalivuoden ase, harvoin mietitään seurauksia. Kyse ei ole markkinoista tai makrotalouden vakaudesta, vaan otsikkovoitoista. Silloin tehdään vakavia virheitä.”
Vaikka osa päättäjistä puolustaa toimia välttämättöminä kotimaisen teollisuuden elvyttämiseksi ja riippuvuuden vähentämiseksi globaaleista toimitusketjuista, Greenin mukaan tämän lähestymistavan kustannuksia vähätellään vaarallisesti.
”Et voi irrottautua maailmankaupasta ilman hintashokkeja. Et voi printata ja kuluttaa tietäsi kilpailukykyyn; etkä voi yhdistää massiivista elvytystä ja tulleja rikkomatta inflaatio-odotuksia.”
”Tämä laki tullaan muistamaan käännekohtana – mutta ei niistä syistä, joita sen arkkitehdit kuvittelevat. Se merkitsee todennäköisesti uuden inflaatiokierteen alkua, ja sijoittajien on nyt rakennettava se riski päätöksentekoonsa”, Green varoittaa.
