Energiayhtiö Fortum julkisti perjantaina huhti-kesäkuun tulosraporttinsa. Tulosraportti oli pettymys niin analyytikoiden kuin sijoittajienkin odotuksiin nähden. Fortumin osake lähti selvään laskuun tulosraportin jälkeen.
Yhtiön liikevaihto laski vertailukauden 1,26 miljardista eurosta 0,97 miljardiin euroon. Lasku johtui pääasiassa sähkön tuotantomäärien ja sähkönhintojen laskusta sekä kierrätys- ja jätehuoltoliiketoiminnan myynnistä.
Vertailukelpoinen liikevoitto laski viime vuodesta selvästi – 233 miljoonasta eurosta 115 miljoonaan euroon. Fortumin tuloksen kannalta selvästi tärkeimmän Generation-segmentin tulos laski 121 (264) miljoonaan euroon viime vuoden 264 miljonasta eurosta, mikä johtui pääasiassa vesi- ja ydinvoiman tuotantomäärien laskusta sekä alhaisemmista suojaushinnoista. Consumer Solutions -segmentin tulos kasvoi 26 (12) miljoonaan euroon viime vuoden 12 miljoonasta eurosta.
Vara Researchin keräämien tietojen mukaan analyytikoiden konsensusodotus liikevaihdolle oli 1,0 miljardia euroa oikaistulle liikevoitolle 137 miljoonaa euroa. Siten Fortumin liikevaihdon ja tuloksen toteumaluvut jäivät alle odotusten.
Toimitusjohtaja Markus Rauramo kertoo, että vuoden 2025 toisella neljänneksellä runsaat vesivarannot kauden alussa ja lisääntynyt tuulivoimatuotanto loivat painetta sähkönhintoihin.
”Vähäisistä kevättulvista johtuneet hyvin alhaiset tulovirtaamat ja lisääntynyt pohjoismainen vesivoimatuotanto kuitenkin pienensivät vesivarantojen ylijäämää nopeasti. Pohjoismainen kysyntä kasvoi maltillisesti edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mutta teollinen kysyntä oli edelleen hieman energiakriisiä edeltävän tason alapuolella”, hän toteaa.
Rauramon mukaan Fortumin vesivoiman ja ydinvoiman tuotanto oli toisella neljänneksellä 2,2 terawattituntia pienempi kuin viime vuonna, mikä johtui pääasiassa vesivoiman vähäisemmistä tulovirtaamista sekä Oskarshamnin ydinvoimalaitoksen pitkittyneestä seisokista.
Tästä huolimatta Fortumin saavuttamat sähkönhinnat olivat lähes viime vuoden tasolla.
Toisella neljänneksellä Fortum osti puolalaisen sähköratkaisujen tarjoajan Orange Energian. Velaton kauppahinta on enintään 28 miljoonaa euroa.
”Orange Energia on yksi Puolan suurimmista yksityisistä sähkön vähittäismyyjistä noin 130 000 asiakkaallaan. Kaupan myötä kuluttaja-asiakkaidemme määrä kaksinkertaistui Puolassa”, Rauramo kertoo.
Toimitusjohtajan mukaan energiayhtiön taloudellinen asema pysyy vahvana myös 1,3 miljardin euron osingonmaksun jälkeen.
Katsauskauden jälkeen Fortum ilmoitti ostavansa saksalaisen ABO Energyn tuulivoimahankkeiden kehitysportfolion Suomessa. ABO Energy on uusiutuvan energian kehityshankkeisiin ja rakentamiseen erikoistunut yritys.
”Kauppa vahvistaa uusiutuvan energian hankekantaamme, kun valmistaudumme tulevaisuuden kasvuun kehittämällä rakennusvalmiita hankkeita Pohjoismaissa. Kaupassa hankitun 4,4 gigawatin portfolion myötä Fortumilla on Pohjoismaissa lupakäsittelyssä noin kahdeksan gigawattia maatuuli- ja aurinkovoimaprojekteja ja lisää hankkeita varhaisessa kehitysvaiheessa”, Rauramo kertoo.
Pohjoismaiset siirtoverkonhaltijat päivittivät sähkön kysyntäennusteensa kesäkuussa. He odottavat pohjoismaisen sähkönkysynnän kasvavan 550 terawattituntiin vuodessa vuoteen 2030 mennessä. Arvio laski hieman aiemmasta, pääasiassa johtuen vedyn tuotannosta odotetun kysynnän siirtymisestä myöhemmäksi. Toisaalta tätä kompensoi osittain datakeskusten kasvava sähkönkäyttö.
Rauramo uskoo sähkön kysynnän kasvuun.
”Näemme edelleen vahvaa asiakaskysyntää eri teollisuudenaloilla, mikä mielestämme heijastaa sähkön kysynnän kasvua pitkällä aikavälillä, vaikka merkittäviä uusia pitkäaikaisia sähkönmyyntisopimuksia ei olekaan allekirjoitettu. Tällä hetkellä asiakkaat solmivat lyhyen ja keskipitkän aikavälin sopimuksia seuraaville 3-5 vuodelle.”
Fortumin toimintaympäristön epävarmuus on pysynyt suurena jatkuvien geopoliittisten konfliktien ja Yhdysvaltojen tullisuunnitelmien vuoksi, mikä voi aiheuttaa haasteita suurille teollisuusinvestoinneille Pohjoismaissa.
Toimitusjohtaja on huolissaan keskustelusta, jota on käyty datakeskusten verotuksesta.
”Vakaa ja luotettava sääntelykehys on edelleen olennaisen tärkeä talouskasvulle ja investointien pitkän aikavälin suunnittelulle. Tämä koskee esimerkiksi suunniteltujen datakeskusten verotusta. Näkemyksemme mukaan julkisen sektorin toimenpiteiden tulisi tukea teollisia investointeja eikä rajoittaa niitä”, Rauramo esittää.
