Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli elokuussa 23 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 75,7 prosenttia. Aikaisemmin yleisesti käytetty 15–64-vuotiaiden trendilukema oli 70,8 prosenttia. Molemmat trendit olivat laskusuunnassa.
20–64-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli jo 10 prosenttia, mikä on 2000-luvun korkein taso. 15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 elokuussa 53 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.
”Elokuun työttömyysluvut olivat karvas pettymys”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Appelqvistin mukaan Suomen talouden elpyminen ei ole käynnistynyt toivotusti, ja nyt pitkä heikko suhdanne alkaa heijastua enenevässä määrin työttömyysongelmana.
”Osittain on kyse poikkeuksellisen huonosta kesätyökaudesta, mutta missään nimessä se ei ole koko selitys.”
Työn tarjonta ei ole laskenut
Ekonomistin mukaan heikoista lukemista on vaikea löytää mitään myönteistä. Kuitenkin ”optimististen linssien läpi tarkasteltuna” voisi sanoa, että työvoiman tarjonta on kuitenkin hyvällä tasolla, Appelqvist toteaa.
”Perinteisesti taantumajaksoihin on liittynyt työvoiman määrän supistuminen, mutta nyt vastaavaa ei ole nähty. Työvoiman tarjonta heijastuu toistaiseksi korkeana työttömyytenä, mutta samalla työmarkkinoilla olisi paljon kasvupotentiaalia, jos työvoiman kysyntä virkoaisi.”
Ylen haastattelemat asiantuntijat löytävät kolme syytä Suomen synkkään työllisyystilanteeseen.
Ensinnäkin Euroopan keskuspankin (EKP) inflaation hillintätoimet ovat johtaneet korkeisiin korkoihin Suomen inflaatiovauhtiin nähden. Korkea inflaatio ja korkealla pysynyt korkotaso syövät kuluttajien ostovoimaa.
Toiseksi Suomessa tuotannolliset investoinnit ovat olleet pitkään alhaisella tasolla.
Lisäksi Suomen vienti ei ole vetänyt riittävästi, ja samaan aikaan julkisen talouden haasteet ovat syventäneet taantumaa.
Pitkäaikaistyöttömien osuus on poikkeuksellisen korkea
Myös pitkäaikaistyöttömyyden trendinomainen nousu jatkui elokuussa. Yli vuoden työttömänä olleita oli kuntien työvoimapalveluissa 129 200, mikä on 32 300 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Pitkäaikaistyöttömistä 62 700 on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli kaksi vuotta.
Appelqvistin mukaan pitkäaikaistyöttömien osuus on poikkeuksellisen korkealla, koska kroonisesti heikko suhdannejakso on venyttänyt työttömyysjaksoja.
”Valitettavasti ongelma ei ole poistumassa nopeasti, koska pitkäaikaistyöttömyys sulaa parhaimmillaankin hitaasti Suomen työmarkkinoilla. Siinäkin vaiheessa, kun nouseva suhdanne alkaa parantaa työllisyystilannetta, eivät rekrytoinnit tyypillisesti kohdistu ensimmäiseksi pitkäaikaistyöttömiin”, hän toteaa.
Pitkäaikaistyöttömyyden sulaminen edellyttää ekonomistin mukaan pidempää vahvaa kasvujaksoa ja siihen on vielä matkaa.
Onko 70% koko väestöstä työmänä vai työvoimanpiirissä olevista. Marinin hallituksen aikana työvoiman piirissä oli noin 30% väestä ja siitä 75 % työssä, työvoiman piirissä olevien määrä nousi Orpon hallituksen aikana ainakin jossain vaiheessa 40%:iin väestöstä josta siis on työssä 70%. Kauppatase on kuitenkin tasapainottunut Orpon hallituksen aikana ja näin velkaantuminen vähentynyt kun bkt suunnilleen kattaa kulutuksen arvon. Kannattaa ostaa Suomessa tehtyä ja säästää tuonnissa sekä laittaa roskat roskapönttöön ja sulkea roskapönttöt lisäksi maksaa velkaa pois jos sitä on.