Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste laski vuoden 2025 toisella neljänneksellä. Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat 11,2 miljardia euroa edellisestä neljänneksestä. Nettorahoitusvaroilla tarkoitetaan rahoitusvarojen ja velkojen erotusta.
Kotitalouksien lainavelat vähenivät 0,5 edellisestä neljänneksestä ja olivat 174 miljardia euroa vuoden 2025 toisen neljänneksen lopussa.
Kotitalouksien velkaantumisaste laski 0,9 prosenttiyksikköä edellisestä neljänneksestä 121,3 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.
Vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana kotitalouksien rahoitusvarakanta kasvoi nettomääräisesti 11,2 miljardia euroa. Siirtokelpoisten talletusten kanta kasvoi nettomääräisesti 1,5 miljardia euroa ja muut talletukset 1,3 miljardia euroa.
Yhteensä kotitalouksien talletukset kasvoivat nettomääräisesti 2,8 miljardia euroa. Talletusten kanta oli 118,5 miljardia euroa. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet kasvoivat 7,3 miljardia euroa hieman yli 210 miljardiin euroon.
Kotitalouksien taloudellinen tilannekuva on kaksijakoinen. Vaikka kotitalouksien rahoitusasema on parantunut, on koko kansantalouden tilanne kotitalouksien kannalta heikentynyt. Tämä näkyy erityisesti työttömyyden nopeana kasvuna.
Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli elokuussa 23 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli 75,7 prosenttia. Aikaisemmin yleisesti käytetty 15–64-vuotiaiden trendilukema oli 70,8 prosenttia. Molemmat trendit olivat laskusuunnassa.
20–64-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli jo 10 prosenttia, mikä on 2000-luvun korkein taso. 15–74-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2025 elokuussa 53 000 enemmän vuoden takaiseen verrattuna.
Kotitalouksien velkaantumisaste on laskenut vuoden 2022 neljänneltä vuosineljännekseltä lähtien tasaisesti.
Velkaantumisasteen laskuun vaikuttaa useiden taloudellisten ja yhteiskunnallisten tekijöiden yhteisvaikutus.
Ensinnäkin korkotason nousu viime vuosina on selvästi hillinnyt kotitalouksien halua ja kykyä ottaa uutta lainaa, koska lainanhoitokustannukset ovat kasvaneet ja lainan saanti on kiristynyt. Tämä on näkynyt erityisesti asunto- ja kulutusluottojen kysynnässä, jotka ovat kääntyneet laskuun verrattuna aiempiin vuosiin.
Asuntomarkkinoiden hiljeneminen ja laskevat kauppamäärät ovat suoraan pienentäneet uusien lainojen ottoa. Monet kotitaloudet ovat ryhtyneet säästäväisemmiksi ja priorisoineet velkojen takaisinmaksua ennemmin kuin uuden velan ottamista, mikä on johtanut velkasaldojen supistumiseen suhteessa tuloihin.
Lisäksi Suomessa on säästöaste pysynyt poikkeuksellisen korkealla ja kulutus on ollut maltillista, mikä yhdessä korkojen nousun kanssa on tukenut velan määrän supistumista.
Samanaikaisesti väestön ikääntyminen vaikuttaa velkaantumisasteeseen: kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, velkaa lyhennetään enemmän kuin sitä nostetaan, mikä laskee kokonaisvelkatasoa.
Tulojen suhteessa laskettuna velkaantuminen supistuu, jos nimellistulot kasvavat esimerkiksi inflaation ansiosta, vaikka velan määrä pysyisi ennallaan.
