Sampo on viime kuukausina käyttänyt satoja miljoonia euroja omien osakkeidensa ostamiseen pörssistä. Yhtiö sai lokakuun lopussa päätökseen 200 miljoonan euron osto-ohjelmansa, joka käynnistettiin elokuussa 2025. Vain viisi päivää myöhemmin hallitus käynnisti uuden 150 miljoonan euron ohjelman.
Uusi osto-ohjelma rahoitetaan NOBA Bank Group AB:n syyskuussa 2025 toteutuneesta listautumisesta saaduilla varoilla.
Sampo kertoi vuoden 2025 puolivuosituloksen yhteydessä aikovansa palauttaa NOBA Bankin mahdollisesta listautumisesta saatavat varat omien osakkeiden osto-ohjelman kautta. Näin myös kävi. Hallitus päätti 5. marraskuuta 2025 käynnistää uuden osto-ohjelman, jossa Sampon A-osakkeita voidaan ostaa enintään 20 miljoonaa kappaletta.
Osto-ohjelmien aikana Sammon hallussa olevien omien osakkeiden määrä on kasvanut merkittävästi. Lokakuun lopussa yhtiöllä oli hallussaan yli 20 miljoonaa A-osaketta, mikä vastasi noin 0,75 prosenttia kaikista liikkeeseen laskemista osakkeista.
Elokuussa 2025 Sampo käynnisti lisäksi uuden 200 miljoonan euron osto-ohjelman, joka rahoitetaan vuonna 2024 kertyneellä pääomalla. Yhtiö on siis jatkuvasti aktiivinen markkinoilla ostaen omia osakkeitaan.
Miksi yhtiö ostaa omia osakkeitaan?
Omien osakkeiden ostaminen saattaa kuulostaa ensi alkuun oudolta. Miksi yhtiö käyttäisi rahojaan omien osakkeidensa ostamiseen pörssistä sen sijaan, että se jakaisi varat osinkoina tai investoisi liiketoimintaan?
Taustalla on kuitenkin loogiset syyt.
Kun yhtiö ostaa omia osakkeitaan ja mitätöi ne, osakkeiden kokonaismäärä pienenee. Tällöin jokaisen jäljellä olevan osakkeen osuus yhtiön varallisuudesta ja tulevista tuotoista kasvaa. Osakekohtaiset tunnusluvut, kuten tulos per osake, paranevat automaattisesti.
Kun osakkeiden lukumäärä on pienempi, muut omistajat saavat hieman suuremman osuuden voitosta jokaisena tulevana vuotena, mikä heijastuu myös tulevaan osinkovirtaan positiivisesti.
Sampo on ilmoittanut, että takaisinostetut osakkeet mitätöidään pääoman pienentämiseksi. Tämä tarkoittaa, että osakkeet poistetaan pysyvästi liikkeestä, eivätkä ne palaa markkinoille.
Milloin omien osakkeiden ostot hyödyttävät omistajia?
Omien osakkeiden ostojen hyödyllisyys osakkeenomistajille riippuu pitkälti siitä, millä hinnalla osakkeet ostetaan. Jos yhtiön johto ja osakkeenomistajat pitävät osaketta aliarvostettuna, ostot voivat olla erittäin kannattavia.
Yhtiöt, jotka ovat todennäköisimmin aliarvostettuja, voivat hyödyttää osakkeenomistajia omien osakkeiden ostoilla.
Rahoitusteoriassa omien osakkeiden oston vaikutus yhtiön arvoon on neutraali täydellisillä markkinoilla. Osakekohtainen tulos kasvaa, mutta yhtiön nettovarallisuus pienenee vastaavasti. Käytännössä asia ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen.
Jos osake on markkinoilla alihinnoiteltu, omien osakkeiden ostaminen on jäljelle jääville osakkeenomistajille edullista. Päinvastaisessa tilanteessa, jos yhtiö maksaa osakkeistaan ylihinnan, se tuhoaa omistaja-arvoa.
Verotuksellisesti omien osakkeiden ostot voivat olla osakkeenomistajalle edullisempia kuin osingot. Osingoista maksetaan vero heti niiden maksuvuonna, kun taas osakkeiden myynnistä syntyvä luovutusvoitto verotetaan vasta myyntihetkellä. Tämä on erityisen houkutteleva etu ulkomaisille institutionaalisille sijoittajille.
Milloin ostot eivät ole perusteltuja?
Omien osakkeiden ostoilla voi olla myös kääntöpuolensa. Jos yhtiöllä olisi parempia investointikohteita, rahat kannattaisi käyttää niihin kasvun vauhdittamiseen. Yhtiön kannattaa takaisinostoilla siirtää voittoja omistajilleen, jos sen investointikohteet ovat huonoja.
Kritiikkiä omien osakkeiden ostot ovat saaneet myös siitä, että ne voivat vääristää johdon kannustimia.
Osakkeen hinnan tarkoituksellinen hetkellinen kasvattaminen houkuttelee johtoa optio-ohjelman merkitsemisajan lähestyessä. Jos johdon palkitseminen riippuu osakekohtaisesta tuloksesta, osto-ohjelmat voivat laukaista optio-ohjelmia ilman todellista liiketoiminnan paranemista.
Lisäksi jos yhtiö maksaa osakkeistaan selvästi yli niiden todellisen arvon, se ei hyödytä jäljelle jääviä osakkeenomistajia lainkaan. Ylihinnan maksaminen voi olla jopa laitonta varojenjakoa.
Sampon vahva pääomarakenne
Sampon tapauksessa osto-ohjelmat liittyvät selkeästi pääomarakenteen hallintaan. Yhtiö on sitoutunut ylläpitämään vahvaa, mutta tehokasta tasetta. Ylimääräinen pääoma palautetaan omistajille joko osinkoina tai takaisinostojen kautta.
Sammon vakavaraisuus on vakuutusalalla poikkeuksellisen vahva. Yhtiön Solvenssi II -vakavaraisuussuhde oli vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 177 prosenttia ehdotettu osinko huomioiden. Velkaantumisaste oli maltillinen 26,9 prosenttia.
Vakavaraisuussuhde kertoo, kuinka paljon yhtiöllä on omaa varallisuutta suhteessa vakavaraisuuspääomavaateeseen. Vakavaraisuuspääomavaade on se pääoman taso, jolla yhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa viranomaisten puuttumatta siihen.
Sammon 177 prosentin vakavaraisuussuhde tarkoittaa, että yhtiöllä on lähes kaksi kertaa enemmän pääomaa kuin viranomaisten asettama vähimmäisvaatimus edellyttää. Tämä antaa vahvan puskurin mahdollisia markkinahäiriöitä vastaan ja tukee osingonmaksukykyä myös haastavina aikoina.
Vakuutusyhtiöille pääomavaatimukset ovat tiukat. Solvenssi II -säännösten mukainen vakavaraisuuspääomavaade kuvastaa 99,5 prosentin luottamustasoa, mikä tarkoittaa samaa maksukyvyttömyyden todennäköisyyttä kuin tunnetuimpien luottoluokituslaitosten kolmen B:n luottoluokitus.
Kurinalaista pääomanhallintaa
Sammon strategia pääoman hallinnassa on selkeä. Yhtiö haluaa ylläpitää vahvaa vakavaraisuutta, mutta ei pidä kiinni ylimääräisestä pääomasta. Konsernijohtaja Torbjörn Magnusson on todennut, että yhtiö suhtautuu kurinalaiseen pääomanhallintaan tinkimättömästi ja täydentää osinkoja jatkossakin takaisinostoilla.
NOBA Bankin listautumisannista saadut varat ovat kertaluontoista ylimääräistä pääomaa, joka ei liity yhtiön varsinaiseen vakuutusliiketoimintaan.
Näissä tilanteissa omien osakkeiden ostaminen on looginen tapa palauttaa varat osakkeenomistajille. Vaihtoehto olisi maksaa kertaosinko, mutta osto-ohjelma tarjoaa pitkäaikaisemman hyödyn, sillä osakekohtaiset tunnusluvut paranevat pysyvästi.
Sampo on myös ilmoittanut käynnistävänsä vuonna 2025 uusia osto-ohjelmia yhtiökokoukselta saatavalla valtuutuksella. Nämä ohjelmat rahoitetaan vuonna 2024 kertyneellä pääomalla ja holding-yhtiön vanhojen sijoitusten mahdollisilla myyntituotoilla.
Yhtiön tavoitteena on tasapainottaa voittojen, riskien ja pääoman välistä suhdetta. Todellinen pääoman määrä pidetään korkeampana kuin riskiperusteinen pääomatarve, mutta ylimääräinen pääoma palautetaan omistajille. Tämä lähestymistapa mahdollistaa sekä vahvan vakavaraisuuden että tehokkaan pääoman käytön.
Nuo takaisinostot ovat varmasti tehokas tapa tehdä voitonjakoa.
Tämä nyt menee ”Mutu-menetelmän” puolelle, mutta uskoisin että sellaiselle yhtiölle, jonka omistajat ovat etupäässä ”Osta ja pidä-tyyppiä” kyseinen menetelmä olisi osinkoverotus huomioiden todella tehokas, varsinkin jos omistajat kasvattavat vähitellen osuuttaan yhtiössä.
Edellä mainitussa tapauksessa osto-ohjelmien pääomat kohdistuisivat käytännössä kaiken aikaa kutistuvaan ”myynnissä oleviin” osakkeisiin.
Ehkä ajan myötä Suomeen tulee yksityisten sijoittajien puolelle yhdeksi sijoitusstrategiaksi omistaa jotain yhtiöitä samalla tapaa kuin perheyrityksiä.
Edellä kuvatussa ”ylisukupolvisessa strategiassa” omien osakkeiden ostaminen olisi täysin ylivertainen edellyttäen että perintöverotus ei tuhoaisi kansalaisten vaurastumismahdollisuuksia.
❤️