Hormuzinsalmen kautta kulkevat raakaöljy- ja öljytuotevirrat ovat tyrehtyneet lähes kokonaan. Persianlahden maat ovat leikanneet öljyntuotantoaan vähintään kymmenellä miljoonalla barrelilla päivässä, koska varastokapasiteetti täyttyy eikä kuljetusreittejä salmen ohi ole riittävästi.
IEA toteaa maaliskuun öljymarkkinakatsauksessaan suoraan, että kyseessä on maailman öljymarkkinoiden historian suurin tarjontahäiriö.
Luvut ovat poikkeuksellisia, vaikka ne suhteuttaisi aiempiin kriiseihin. Ensimmäisen Persianlahden sodan aikaan vuonna 1990–1991 markkinoilta hävisi arviolta neljästä viiteen miljoonaa barrelia päivässä. Nyt häiriö on vähintään kaksinkertainen.
Brent-raakaöljyn hinta nousi 9. maaliskuuta 94 dollariin barrelilta, mikä tarkoittaa noin 50 prosentin nousua vuoden alusta. Yhdysvaltain energiavirasto EIA ennustaa hinnan pysyvän yli 95 dollarissa seuraavat kaksi kuukautta.
Hinta on heilunut rajusti päivästä toiseen sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat yhteiset ilmaiskut Iraniin helmikuun 28. päivänä.
Tiistaina 11. maaliskuuta Brent-futuurit sulkeutuivat 92 dollariin barrelilta, nousussa lähes viisi prosenttia päivän aikana. Nousua vauhditti tieto kauppa-aluksiin kohdistuneista hyökkäyksistä Iranin rannikolla. Nyt hinta hipoo jo 100 dollaria.
IEA:n maaliskuun raportti piirtää kuvaa öljymarkkinasta, joka on kääntynyt muutamassa viikossa päälaelleen.
Vielä tammikuussa järjestö varoitti ylitarjonnasta. Se ennusti maailman öljytarjonnan kasvavan 2,5 miljoonalla barrelilla päivässä vuonna 2026, kun kysynnän kasvuennuste oli vain 930 000 barrelia. Markkinoilla näytti olevan edessä mittava ylijäämä.
Nyt samasta markkinasta on tullut niukkuusmarkkina yhdessä yössä.
IEA:n historiallinen hätävarastojen vapautus
IEA:n 32 jäsenmaata päättivät yksimielisesti 11. maaliskuuta vapauttaa markkinoille 400 miljoonaa barrelia öljyä hätävarastoistaan. Päätös on järjestön historian suurin yksittäinen varastovapautus, yli kaksinkertainen verrattuna vuoden 2022 toimiin Venäjän hyökkäyssodan yhteydessä.
IEA:n pääjohtaja Fatih Birol kuvaili markkinoiden haasteita ennennäkemättömiksi ja sanoi olevansa tyytyväinen jäsenmaiden yhteiseen vastaukseen. IEA:n jäsenmailla on hallussaan yli 1,2 miljardia barrelia hätävarastoja, minkä lisäksi teollisuuden hallussa on 600 miljoonaa barrelia valtion velvoitevarastoja.
Varastovapautus on IEA:n historian kuudes. Aiemmat toteutettiin vuosina 1991, 2005, 2011 ja kahdesti 2022. Kyseessä on siis äärimmäinen työkalu, jota käytetään vain poikkeustilanteissa. Tämänkertainen vapautus on mittakaavaltaan omaa luokkaansa.
Markkinoiden reaktio oli ristiriitainen.
Öljyn hinta nousi vapautuspäätöksen jälkeen eikä laskenut, mikä kertoo siitä, etteivät markkinatoimijat usko varastovapautuksen riittävän. Analyytikot arvioivat vapautuksen lyhyen aikavälin vakauttajaksi, eivät ratkaisuksi.
Hätävarastoista vapautettavat barrelit eivät avaa merireittejä eivätkä korjaa vaurioitunutta infrastruktuuria.
Tammikuussa maailman havaitut öljyvarastot olivat 8 210 miljoonaa barrelia, korkein taso helmikuun 2021 jälkeen. Tämä puskuri antaa jonkin verran pelivaraa, mutta se kuluu nopeasti, jos Hormuzinsalmen liikenne ei palaudu.
Diesel- ja lentopolttoainemarkkinat erityisen haavoittuvia
IEA nostaa raportissaan esiin tuoteryhmät, joihin häiriö osuu kovimmin. Diesel ja lentopolttoaine ovat tietysti erityisen alttiita Lähi-idän tuotannon ja viennin pitkittyneelle katkolle, koska muualla maailmassa ei ole riittävästi joustoa korvata menetyksiä.
Lentoliikenne on joutunut suoraan iskun kohteeksi. Laajamittaiset lentojen peruutukset Lähi-idän kentillä ovat vähentäneet lentopolttoaineen kysyntää merkittävästi, ja häiriö heijastuu myös alueen ulkopuolisiin lentoliikenteen solmukohtiin. Tämä on yksi niistä tekijöistä, jotka leikkaavat maailman öljyn kokonaiskysyntää arviolta noin miljoonalla barrelilla päivässä maalis-huhtikuussa aiempiin ennusteisiin verrattuna.
Nestekaasu- eli LPG-toimitukset ovat romahtaneet, ja petrokemian tehtaat ovat joutuneet supistamaan polymeerituotantoaan. Tilanne pahentaa Persianlahden petrokemian tuotevirtojen katkeamista.
Vaikutukset ulottuvat teollisuutta laajemmalle. LPG:tä käytetään ruuanlaittoon ja lämmitykseen erityisesti Intiassa ja Itä-Afrikassa, missä saatavuushäiriöt osuvat suoraan kotitalouksiin.
IEA on leikannut vuoden 2026 öljyn kysynnän kasvuennustettaan 210 000 barrelilla päivässä 640 000 barreliin. Vielä tammikuussa ennuste oli 930 000 barrelia.
Leikkaus kertoo siitä, että korkeampi öljyn hinta ja heikentyneet talousnäkymät ovat jo alkaneet nakertaa kysyntää koko tuotevalikoimassa.
Mistä korvaava tuotanto tulee?
IEA arvioi maailman öljytarjonnan kasvavan vuonna 2026 keskimäärin 1,1 miljoonalla barrelilla päivässä, mutta koko kasvu tulee OPEC+-ryhmän ulkopuolelta. Yhdysvallat, Kanada, Brasilia, Guyana ja Argentiina ovat viiden maan ryhmä, joka kantaa käytännössä koko vastuun tuotannon lisäyksestä.
EIA ennustaa Yhdysvaltain raakaöljyntuotannon nousevan keskimäärin 13,6 miljoonaan barreliin päivässä vuonna 2026. Kohonneet hinnat kannustavat tuotannon lisäämiseen, ja vuoden 2027 ennustetta nostettiin puolella miljoonalla barrelilla kuukauden takaisesta.
Tosin Yhdysvaltain liusketeollisuudella on rajansa.
Tuotannon lisääminen vie kuukausia, ja analyytikot ovat toistuvasti muistuttaneet, ettei liuske voi korvata Persianlahden mittakaavan menetyksiä. Kymmenen miljoonan barrelin päivittäinen vaje on yksinkertaisesti liian suuri paikattavaksi muualta.
Venäjä lisäsi tuotantoaan alkuvuoden häiriöiden jälkeen, mutta maan rooli on tässä kriisissä toissijainen. Kazakstanin tuotanto kärsi CPC-terminaalin vaurioista vuoden alussa. Kummankin maan tuotantomuutokset ovat marginaalisia suhteessa Persianlahden pudotukseen.
Sijoittajalle tilanne on vaikea.
EIA ennustaa Brent-hinnan laskevan alle 80 dollariin kolmannella neljänneksellä ja noin 70 dollariin vuoden loppuun mennessä, mutta ennuste perustuu oletukseen, jonka mukaan Hormuzinsalmen liikenne alkaa vähitellen palautua. Jos oletus pettää, hintaennusteet ovat merkityksettömiä.
Markkinat hinnoittelevat tällä hetkellä rajattua konfliktia ja väliaikaista häiriötä.
Jokainen päivä, jona salmi pysyy käytännössä suljettuna, kasvattaa todennäköisyyttä sille, että häiriö alkaa ruokkia itseään. Varastot hupenevat, jalostamoiden käyttöaste laskee raaka-aineen puutteen vuoksi, ja toimitusketjujen uudelleenjärjestely vie aikaa, vaikka liikenne avautuisi huomenna.
