Viimeistä korkokokoustaan johtaneen Powellin kommentit muodostuivat hänen toistaiseksi terävimmäksi vastineensa Trumpin painostuskampanjaan. Pääjohtajan mukaan keskuspankki joutuu turvautumaan oikeusistuimiin puolustautuakseen Valkoisen talon hyökkäyksiltä.
Powellin mukaan keskuspankin riippumattomuus ei ole enää yhtä vahvalla pohjalla kuin hänen aloittaessaan tehtävässään vuonna 2018. Hän kertoi keskuspankin sisällä vallitsevan laaja huoli hallinnon painostuksen jatkumisesta.
Powell aikoo pysyä Fedin johtokunnan jäsenenä toukokuun puolivälissä päättyvän puheenjohtajakautensa jälkeen. Ratkaisu rikkoo modernin keskuspankin pitkäaikaisen perinteen, sillä viimeisin entinen Fed-puheenjohtaja, joka jatkoi johtokunnassa kautensa päätyttyä, oli Marriner Eccles vuosina 1948–1951.
Päätös sai välittömästi vastareaktion Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessentiltä. Hän moitti Powellia normien vastaisesta yksipuolisesta päätöksestä, jonka hän katsoi sotivan keskuspankin perinteitä vastaan.
Powellin pesti johtokunnan jäsenenä jatkuu tammikuuhun 2028 asti. Hän on sanonut pysyvänsä paikallaan vähintään siihen asti, kunnes oikeusministeriön häneen kohdistama rikostutkinta on saatu lopullisesti päätökseen. Tutkinnassa selvitettiin, oliko Powell antanut kongressille harhaanjohtavia tietoja Fedin pääkonttorin miljardiluokan remontista, jonka kustannukset paisuivat alkuperäisestä budjetista.
Powell on itse nimennyt tutkinnan tekosyyksi, jolla hallinto on yrittänyt pakottaa keskuspankin taipumaan korkoleikkauksiin. Liittovaltion tuomari hylkäsi syyttäjän esittämät haasteet kahteen kertaan ja totesi tutkinnan tähtäävän Powellin painostamiseen. Tutkinta lopetettiin viime viikolla, mutta sitä johtanut syyttäjä Jeanine Pirro on jättänyt oven raolleen sen mahdolliselle uudelleenavaamiselle.
Powellin päätös pitää Trumpin painostuksen alla paineita yllä myös johtokunnan voimasuhteissa. Vaikka Stephen Miranin kausi keskuspankin johtokunnassa päättyi jo tammikuussa, hän on saanut jatkaa siirtymäkausijärjestelyn turvin Warshin nimitykseen saakka. Pysymällä johtokunnassa Powell estää Trumpia saamasta lisäpaikkaa seitsenpaikkaisessa johtokunnassa, sillä Warsh ottaa nyt Miranin paikan. Miran on äänestänyt korkojen laskun puolesta jo kuudessa peräkkäisessä kokouksessa.
Senaatti raivaa tietä Warshin nimitykselle
Powellin jäähyväiset osuivat samalle päivälle, jolloin senaatin pankkikomitea hyväksyi Trumpin nimittämän Kevin Warshin Fedin uudeksi pääjohtajaksi. Komitean äänestys jakautui tiukasti puoluerajojen mukaisesti äänin 13–11.
Republikaanivetoisen senaatin täysistunnon odotetaan vahvistavan nimityksen ennen Powellin kauden päättymistä 15. toukokuuta. Warsh on toiminut Fedin hallituksessa aiemmin vuosina 2006–2011 ja arvostellut viime aikoina jyrkästi keskuspankin rahapolitiikkaa.
Trumpin painostus keskuspankkia kohtaan on jatkunut pitkään. Presidentti yritti viime kesänä erottaa myös Fed-johtokunnan jäsenen Lisa Cookin asuntolainahuijausepäilyjen vuoksi. Cook on kiistänyt syytökset, ja korkein oikeus on toistaiseksi antanut hänen jatkaa tehtävässään käsittelyn ajan.
Korkokokouksessa nähtiin harvinaisen monta erimielistä ääntä
Fedin avomarkkinakomitea piti ohjauskoron haarukan 3,5–3,75 prosentissa kolmatta kokousta peräkkäin. Päätökseen liittyi kuitenkin neljä eri mieltä olevaa ääntä, mikä on eniten sitten lokakuun 1992.
Cleveland-piirin Fedin pääjohtaja Beth Hammack, Minneapolisin Neel Kashkari ja Dallasin Lorie Logan kannattivat itse korkojen pitämistä ennallaan, mutta vastustivat lausuntoon kirjattua keventämistaipumusta. He katsoivat, ettei keskuspankin pidä viestiä halukkuudesta laskea korkoja tulevissa kokouksissa.
Stephen Miran puolestaan vaati neljänneksen korkoleikkausta, kuten aiemminkin.
Komitean lausunnossa korostettiin, että inflaatio on noussut etenkin energian maailmanmarkkinahintojen viimeaikaisen kohoamisen seurauksena.
Öljyn hinta paineistaa keskuspankin tilannetta
Hinnannousun taustalla on Yhdysvaltain ja Iranin pitkittynyt vastakkainasettelu. Trumpin hallinto on ylläpitänyt merisaartoa Iranin satamissa huhtikuun puolivälistä lähtien, ja Hormuzinsalmen liikenne on edelleen merkittävästi rajoittunutta. Salmen kautta kulkee normaaliaikoina noin viidennes maailman öljyntoimituksista.
Bensiinin hinta on Yhdysvalloissa noussut sodan alkamisen jälkeen helmikuun lopussa yli 40 prosenttia ja kohoaa keskimäärin jo 4,23 dollariin gallonalta. Diesel on kallistunut yhä jyrkemmin, mikä uhkaa heijastua kuljetus- ja ruokaketjuun. Inflaatiopaineen kasvu tekee korkojen alentamisesta entistä vaikeampaa, vaikka Trump vaatii Fediltä juuri päinvastaisia toimia.
Markkinat luopuivat korkoleikkausodotuksistaan
Sijoittajat reagoivat erimielisyyksiin nopeasti. Kahden vuoden valtionvelkakirjan tuotto, joka heijastelee korko-odotuksia, nousi 0,1 prosenttiyksikköä kuukauden korkeimpaan tasoonsa 3,93 prosenttiin. Kymmenen vuoden tuotto kohosi 0,07 prosenttiyksikköä 4,42 prosenttiin. Tuottotason nousu saattoi osittain myös johtua öljyn hinnan kallistumisesta.
AllianceBernsteinin kehittyneiden markkinoiden talouspäällikkö Eric Winograd tulkitsi tilannetta niin, että avomarkkinakomitean jäsenet halusivat lähettää Warshille selkeän viestin. Hänen mukaansa eri mieltä olleet päättäjät ilmaisivat samalla, etteivät ole valmiita laskemaan korkoja lähitulevaisuudessa.
Capital Economicsin taloustieteilijä Thomas Ryan arvioi, että itse korkokokouksen anti jäi sivuosaan Powellin yllättävän ilmoituksen rinnalla. Päätös pysyä Fedissä siirtää valtatasapainoa hallituksen sisällä ja vaikeuttaa Trumpin kaavailuja saada keskuspankki nopeasti haluamalleen kurssille.
Powellin uhmakas linjanveto kertoo siitä, ettei keskuspankki aio luovuttaa riippumattomuuttaan ilman taistelua.
